Kuntaliitto teki erillisselvityksen pitkittyneen koronapandemian vaikutuksista lastensuojeluun. Selvityksessä nousi esiin kaksi merkittävää asiaa — työntekijöiden huoli omasta terveydestä ja jaksamisesta ja perhe-elämän haasteiden kasvu koronan myötä.  

Kotiin vietävässä työssä työntekijät käyttävät maskeja ja turvavälejä, mutta asiakkailta sitä ei voi vaatia, mikä lisää työntekijän kuormitusta. Lasten kanssa työntekijöiden suojaus on olematon perheen kotona tehtävässä työssä, sillä lapset hakeutuvat tavallisesti lähelle. Perheiden haasteet ovat kasvaneet, koska perheissä on voitu vedota koronaepidemiaan eikä apua haluta ottaa vastaan tai perheitä ei ole tavoitettu tavanomaisesti. Lisäksi niiden perheiden kanssa, joissa vanhemmilla on ollut päihde- ja mielenterveysongelmia, palveluiden puute on heijastunut vahvasti yhteydenpidossa lapsiin ja yhteistyöhön lastensuojelun kanssa.  

Myös muut palvelut ovat ruuhkautuneet, joten lapsia putoaa entistä enemmän yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Esim. nuorisopsykiatrian poliklinikalle ja perheneuvolaan on pitkät jonot, ja tilanteet ehtivät kriisiytyä ennen avun saamista. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kestämättömän suuret, ja laadukasta oikea-aikaista sosiaalityötä ei pystytä tästä syystä tekemään. Kiireellisiä sijoituksia, niiden arviointeja ja niihin liittyviä aloitusneuvotteluja on jatkuvasti suunnilleen 40 % työajasta. Tänä aikana muut suunnitellut työt odottavat. Kiireellisiä sijoituksia joudutaan käytännössä jo kalenteroimaan, mikä johtaa siihen, että vaikka tänään todettaisiin lapsen olevan välittömässä vaarassa, tilanteeseen ehditään puuttua vasta parin päivän päästä tai seuraavan viikon alussa.  

Lastensuojelun työntekijöiden kannalta on tärkeää, että heille saadaan lisää resursseja tekemään työtä. Tämän lisäksi on välttämätöntä, että hoitoketjut toimivat, jottei kaikki työ kaadu lähityöntekijöiden harteille.