Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomalaisen vesihuollon investointitarve on suuri. Vesihuollon merkittävimpiä haasteita on infrastruktuurin ikääntyminen ja korjausvelka. Tämä on näkynyt vesihuoltolaitoksen asiakkaille mm. vedentoimituksen keskeytymiseen johtaneina putkirikkoina. Vesilaitosyhdistys on julkaissut 10.9.2020 selvityksen Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Selvityksen tuloksena arvio vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta vuoteen 2040 asti on 777 milj. euroa/vuosi. Kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen nähden. Vesilaitosyhdistyksen selvityksessä investointitarpeen todettiin painottuvan voimakkaasti vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen, sillä verkosto-omaisuus kattaa n. 80 % koko vesihuolto-omaisuuden arvosta. Verkostosaneerauksien osuus vastaa n. 60 %:a kokonaisinvestointitarpeesta.
Vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaan valtio voi tukea kunnallisten vesilaitosten saneerausrakentamista. Saneerausrakentaminen olisi koronaelvyttämistä ja samalla varmistaisi elintärkeän vesihuollon toimintaa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla valtion tuki varmistaisi sitä, että vesihuoltoyhtiöille ja vesiosuuskunnille ei synny tarvetta ryhtyä myymään osuuksiaan ulkopuolisille esim. kansainvälisille toimijoille, jotka omistuksen kautta pääsisivät hyödyntämään ja kaupallistamaan Suomen pohjavesivarantoja.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä VaVM 28/2018 vp hallituksen esitykseen HE 123/2018 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 ja hallituksen esitykseen HE 232/2018 vp eduskunnalle vuoden 2019 talousarvioesityksen (HE 123/2018 vp) täydentämisestä todetaan seuraavasti:
"Valiokunta kiinnittää huomiota kuntien vesihuolto- ja ympäristöhankkeisiin, joihin ei ole enää viime vuosina varattu valtion avustusta kevään 2014 kehyspäätöksen Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015—2018 VNS 4/2014 vp mukaisesti. Valtion tuella voitiin vaikuttaa ratkaisevasti kokonaistaloudellisesti järkevien hankkeiden käynnistymiseen, ja tuen poistuminen voi vaikuttaa siten epäedullisesti vesihuollon alueelliseen kehitykseen. Valiokunta katsoo, että valtion osittainen tukirahoitus alueellisille vesihuoltohankkeille olisi edelleen tarpeellista erityisesti alueilla, joissa väestö kasvaa tai teollisuuden tarpeet lisääntyvät. (…) Erityisen tärkeää on jatkossakin varmistaa vesihuoltolaitosten omistuspohjan säilyminen kotimaassa. Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan, jolloin myös kansainvälinen kiinnostus sitä kohtaan kasvaa entisestään."
Valtiovarainvaliokunta pitää edellä siteeratussa lausunnossaan tärkeänä Suomen vesihuoltolaitosten omistuksen säilymistä suomalaisilla. Sama tavoite nousi keskeisenä esille vuonna 2020 eduskuntakäsittelyssä olleella kansalaisaloitteella KAA 2/2020 vp Vesi on meidän — kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: