KIRJALLINEN KYSYMYS 358/2011 vp
KK 358/2011 vp - Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Energiajuomien haittavaikutukset lapsille ja nuorille
Eduskunnan puhemiehelle
Energiajuomien suosio on viime vuosina kasvanut voimakkaasti
etenkin lasten ja nuorten keskuudessa. Energiajuomien markkinointia
ja uusia energiajuomien nimellä kulkevia tuotteita myös
kohdistetaan yhä nuoremmille. Uusin ilmiö on energiajuomien
suosio 9—13-vuotiaiden alakoululaisten keskuudessa. On
muotia juoda vahvaa energiajuomaa kerralla useampi tölkki
ja hankkia energiajuomilla niin sanotut "perjantaipärinät".
Energiajuomien varoitusteksteissä lukee, ettei energiajuomia
suositella lapsille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille ihmisille.
Käytännössä kauppiaat myyvät
energiajuomia kaikenikäisille. Nykyisen elintarvikelain
mukaan energiajuomien myyntiä lapsille ja nuorille
ei ole mahdollista rajoittaa, minkä vuoksi vastuu niiden
käytöstä jää yksinomaan
kuluttajalle. Lainsäädännöllä olisi
kuitenkin voitava suojella kasvavia lapsia ja nuoria terveydelle
haitallisten aineiden vaikutuksilta.
Energiajuomat ovat haitallisia lapsille ja nuorille ennen kaikkea
niiden korkeiden kofeiinipitoisuuksien vuoksi. Lapset ovat luonnollisesti kofeiinille
herkempiä kuin aikuiset. Kofeiini voi aiheuttaa jo pieninä määrinä sydämen
tiheälyöntisyyttä, pahoinvointia, päänsärkyä,
ahdistuneisuutta, nukahtamishäiriöitä ja
yliaktiivisuutta. Tutkimusten mukaan 50 kg painavalla nuorella noin
15 mg:n päivittäinen annos kofeiinia ei yleensä aiheuta
haittavaikutuksia, mutta yli 50 mg:n annoksella kofeiininsietokyky
nousee. Sietokyvyn nouseminen on merkki kofeiiniriippuvuudesta,
joka kehittyy jatkuvassa käytössä. Elintarviketurvallisuusvirasto
Eviran mukaan myrkyllinen annos kofeiinia on useimmille henkilöille
noin 20 mg painokiloa kohti. Se tarkoittaisi, että 45 kg
painavalle lapselle myrkyllinen kofeiiniannos on noin 900 mg. Sen
verran kofeiinia saa, jos juo 6—7 puolen litran tölkillistä energiajuomaa.
Energiajuomat sisältävät vitamiineja
ja piristeitä sekä turhia kaloreita sokerin muodossa.
Kofeiinin lisäksi juomat sisältävät
esimerkiksi guaranaa, tauriinia tai glukuronolaktonia, joilla uskotaan
olevan piristävä vaikutus. Energiajuomissa ei
välttämättä ole sen enempää energiaa
kuin tavallisissa virvoitusjuomissa, vaan markkinoitu energia tulee
piristävistä aineyhdisteistä. Näiden aineiden
vaikutuksista ei kuluttajan ole helppo löytää luotettavaa
tutkimustietoa. Esimerkiksi tauriinin vaikutuksia tunnetaan vielä puutteellisesti.
Kofeiinin ja tauriinin yhteisvaikutuksia ei ilmeisesti ole tutkittu,
minkä vuoksi energiajuomien käyttöön
on suhtauduttu varovaisen kielteisesti monissa maissa.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tekemän
tieteellisen riskinarvioinnin mukaan energiajuomat ovat turvallisia
kohtuullisesti käytettyinä, sillä niiden
kofeiinipitoisuus ei ole niin korkea, että siitä olisi
haittaa terveelle aikuiselle. Kohtuullinen käyttö tarkoittaa, että energiajuoman
pakkauksessa mainittua suurinta vuorokautista käyttömäärää ei
ylitetä. Lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan välttämättä ole
tietoa ja ymmärrystä energiajuomien liikakäytön haitallisuudesta.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa suuressa osassa kofeiiniyliannostuksia
kyseessä on ollut alaikäinen lapsi.
Suomessa energiajuomien myynnille ei ole asetettu ikärajaa,
mutta osa kauppiaista on omatoimisesti rajoittanut juomien myymistä alle
15-vuotiaille. Lakiin perustuva rajoitus olisi kuitenkin kauppiaille
huomattavasti selkeämpi ohje kuin pelkkä valmistajan
suositus. Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa energiajuomien myynti on
ollut aiemmin kielletty. Eräät kauppaketjut Ruotsissa
ovat asettaneet energiajuomien myynnille 15 vuoden ikärajan.
Suomen elintarvikelainsäädännössä ei
ole energiajuomien myynnin rajoittamista koskevia säännöksiä.
Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen (KK 63/2011
vp) syyskuussa 2011 maa- ja metsätalousministeri
toteaa, ettei pidä energiajuomien myyntiehtojen kiristämisen
mahdollistavia lainsäädännön
muutoksia perusteltuina käytettävissä olevan
tiedon perusteella. Jos energiajuomien vaikutuksista saataisiin
lainsäädännön tueksi tuoretta
tutkimuksellista tietoa, voitaisiin käydä perusteltu
keskustelu siitä, tulisiko lainsäädännöllä rajoittaa
energiajuomien myymistä lapsille ja nuorille.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetty
energiajuomien haittoja alle 15-vuotiaille lapsille ja nuorille,
onko markkinoilla olevien energiajuomien vaikutuksista olemassa
riittävästi tuoretta tutkimustietoa ja
voiko sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Terveyden
ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) selvitystä energiajuomien
haitallisuudesta, jotta saadaan tuoretta tutkimustietoa lainsäädännön
mahdollisen uudistamisen perustaksi?
Helsingissä 29 päivänä marraskuuta
2011
- Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 358/2011 vp:
Onko sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetty
energiajuomien haittoja alle 15-vuotiaille lapsille ja nuorille,
onko markkinoilla olevien energiajuomien vaikutuksista olemassa
riittävästi tuoretta tutkimustietoa ja
voiko sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Terveyden
ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) selvitystä energiajuomien
haitallisuudesta, jotta saadaan tuoretta tutkimustietoa lainsäädännön
mahdollisen uudistamisen perustaksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Energiajuomilla tarkoitetaan kofeiinipitoisia virvoitusjuomia,
joihin useimmiten on lisätty tauriinia, glukuronolaktonia
ja B-ryhmän vitamiineja (mm. B12- ja B6-vitamiinia) ja
inositolia. Tauriinia ja glukuronolaktonia on luonnollisina ainesosina
ruoassa ja ne ovat ihmisen normaaleja aineenvaihduntatuotteita.
Energiajuomissa niitä on kuitenkin suurempina pitoisuuksina.
Kofeiinin liikasaantiin liittyviä sivuoireita voivat
olla muun muassa sydämentykytys, rytmihäiriöt,
hermostuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, vatsavaivat
ja stressinsietokyvyn laskeminen. Kofeiiniherkillä henkilöillä sekä lapsilla
oireita saattaa esiintyä jo pieninä annoksina.
Joihinkin energiajuomiin lisätyn guaranan haittavaikutukset
ovat samat kuin muillakin kofeiinipitoisilla tuotteilla (guaranauute
sisältää kofeiinia). Amerikkalaisopiskelijoilla
tehdyssä tutkimuksessa (Velasquez ym 2011) runsas energiajuomien
käyttö oli yhteydessä runsaaseen alkoholin kulutukseen.
Suomalaisten lasten energiajuomien kulutusta on selvitetty kahdessa
koululaistutkimuksessa. Vuoden 2011 Kouluterveyskyselyssä selvitettiin peruskoulun
8. ja 9. luokkalaisten, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
1. ja 2. luokan opiskelijoiden energiajuomien käyttöä.
Kyselyn mukaan vähintään kerran viikossa
energiajuomia joi pojista yläkouluissa 23 %,
lukioissa 17 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa
26 %. Vastaavat luvut tytöillä olivat
8, 4 ja 12 %. Huolestuttavaa on myös
se, että runsas energiajuomien käyttö on nuorilla
joidenkin tutkimusten perusteella yhteydessä runsaaseen
alkoholin ja päihdyttävien aineiden käyttöön
(Seifert ym. "Health Effects of Energy Drinks on Children,
Adolescents and Young Adults", Pediatrics 2011).
Yhdysvaltalaisessa usean tutkimuksen katsausartikkelissa,
jossa tarkasteltiin energiajuomien terveysvaikutuksia lapsilla ja
nuorilla, todettiin, että lähes puolet esiin tulleista
kofeiinin liikasaantitapauksista Yhdysvalloissa koski alle 19-vuotiaita.
Muutoin artikkelissa todetaan, että energiajuomien valmistusaineiden
terveysvaikutuksista ei juuri ole tietoa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
(EFSA) on aloittamassa kuluvana vuonna projektia, jossa kerätään
tietoja etenkin lasten energiajuomien käytöstä.
Tähän asti vallinneen näkemyksen
mukaan vastuu lasten energiajuomien osto- ja kulutustottumuksista
kuuluu lasten vanhemmille. Lisäksi energiajuomapakkauksissa
tulee tuotteen aiheuttamien terveysvaikutusten vuoksi varoittaa,
ettei tuote sovi lapsille. Tämän vastuunjaon ja
pelkän varoitusmerkinnän riittävyyttä lasten
terveyden suojelemiseksi tulee arvioida erityisesti energiajuomien
valmistajien markkinoinnin valossa. Energiajuomia myydään
ja markkinoidaan makeisten tavoin. Lisäksi kauppojen makeishyllyssä on
myynnissä useita erilaisia energiavalmisteita: esimerkiksi
purukumia, pastilleja ja lakritsituotteita. Uusia tuotteita tulee
jatkuvasti markkinoille.
Julkisen vallan on perustuslain 19 §:n mukaan edistettävä väestön
terveyttä ja sen on myös tuettava perheen mahdollisuuksia
turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen
vallan onnistumista lasten terveyden edistämisessä tulee
arvioida lasten arkielämän näkökulmasta. Pelkkä vanhempien
vastuun korostaminen ja pakkauksessa oleva varoitusmerkintä eivät
ole riittäneet estämään energiajuomien
ja niihin rinnastettavien tuotteiden lisääntyvää myyntiä lapsille.
Jo olemassa olevat tutkimustiedot ovat sosiaali- ja terveysministeriön
käsityksen mukaan riittäviä sellaisen
lainsäädännöllisen ratkaisun
tekemiseksi, joka tukisi paremmin lasten terveyden edistämistä ja
vanhempien kasvatustehtävää. Elintarvikelainsäädäntö ja
siihen liittyvien lakimuutosten valmistelu kuuluu maa- ja metsätalousministeriön
vastuulle ja säädösten sekä elintarvikkeiden
koostumuksen valvonta elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta
2011
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 358/2011 rd undertecknat
av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna:
Har social- och hälsovårdsministeriet utrett
energidryckernas skadliga inverkan på barn och unga personer
under 15 år,
finns det tillräckligt med färska forskningsbaserade
rön om de verkningar som de energidrycker som finns på marknaden
har och
kan social- och hälsovårdsministeriet begära
att Institutet för hälsa och välfärd
(THL) gör en utredning om energidryckernas skadliga inverkan
så att man får nya forskningsbaserade rön som
grund för en eventuell revidering av lagstiftningen?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Med energidrycker avses koffeinhaltiga läskedrycker
som vanligen innehåller tillsatser av taurin, glukuronolakton,
B-gruppens vitaminer (t.ex. B12- och B6-vitamin) och inositol. Taurin och
glukuronolakton förekommer som naturligt innehåll
i maten och de är normala metaboliter hos människan.
I energidryckerna förekommer de dock i mycket högre
halter.
Biverkningar som hänför sig till alltför
stora intag av koffein är hjärtklappning, rytmstörningar,
nervositet, rastlöshet, irritation, magbesvär och
nedsatt stresstålighet. Koffeinkänsliga personer
och barn kan uppvisa symptom redan vid små doser. Guarana
som är ett tillsatsämne i vissa energidrycker
har samma biverkningar som också övriga koffeinhaltiga
produkter (guaranaextraktet innehåller koffein). I en studie
som utfördes på amerikanska studenter (Velasquez
et al. 2011) fanns det samband mellan bruk av energidrycker och
riklig alkoholkonsumtion.
De finländska barnens konsumtion av energidrycker har
utretts i två undersökningar som har gjorts bland
skoleleverna. Genom enkäten Hälsa i skolan 2011
utreddes konsumtionen bland eleverna i årskurserna 8 och
9 inom den grundläggande utbildningen och studerande i årskurserna
1 och 2 vid yrkesläroanstalterna. Enligt enkäten
drack 23 procent av pojkarna i årskurserna 7—9
inom den grundläggande utbildningen, 17 procent av pojkarna
i gymnasierna och 26 procent av pojkarna vid yrkesläroanstalterna
energidrycker minst en gång i veckan. De motsvarande siffrorna
för flickorna var 8, 4 och 12 procent. Det är
också oroväckande att unga personers rikliga konsumtion
av energidrycker enligt några studier hänger ihop
med bruk av alkohol och berusningsmedel (Seifert et al. "Health
Effects of Energy Drinks on Children, Adolescents and Young Adults",
Pediatrics 2011).
I en översiktsartikel från Förenta
staterna över ett flertal forskningar där man
har undersökt vilka verkningar energidryckerna har på barn
och unga personers hälsa konstaterades det att nästan hälften
av fallen av överkonsumtion av koffein i Förenta
staterna gällde unga personer under 19 år. I artikeln
konstateras för övrigt att det nästan inte
finns någon kunskap alls om de verkningar på hälsan
som tillverkningsämnen för energidrycker har.
Den europeiska myndigheten för livsmedelssäkerhet
(EFSA) håller på att starta ett projekt under
innevarande år för att samla in data om framför
allt barns konsumtion av energidrycker.
Enligt den hittills rådande uppfattningen bär föräldrarna
ansvar för sina barns köp- och konsumtionsvanor
när det gäller energidrycker. Dessutom ska det
i energidryckförpackningarna varnas att den inte lämpar
sig för barn på grund av produktens hälsokonsekvenser.
Det ska utvärderas om denna ansvarsfördelning
och enbart en varningstext är tillräckliga för
att trygga barnens hälsa speciellt i ljuset av marknadsföringen
av tillverkare av energidrycker. Energidrycker säljs och
marknadsförs på samma sätt som godis. Dessutom
säljs det på affärers godishyllor många olika
slags energiprodukter såsom tuggummi, pastiller och lakritsprodukter.
Nya produkter kommer hela tiden ut på marknaden.
Enligt 19 § i grundlagen ska det allmänna främja
befolkningens hälsa och det ska också stöda
familjerna så att de har möjligheter att trygga barnens
välfärd och individuella uppväxt. Det hur
det allmänna lyckas i att främja barnens hälsa
ska utvärderas ur synvinkeln av barnens vardag. Att enbart
betona föräldrarnas ansvar och ha en varningstext
i förpackningarna har inte varit tillräckligt
att hindra att försäljningen av energidrycker
och till energidryckerna jämförbara produkter
till barn ökar.
Redan existerande forskningsrön är enligt
social- och hälsovårdsministeriets uppfattning
tillräckliga för att nå en sådan
lagstiftningslösning som bättre stöder
främjandet av barnens hälsa och föräldrarnas
fostringsuppgift. Beredningen av livsmedelslagstiftningen och därtill
hörande lagändringar hör till jord- och
skogsbruksministeriets ansvar och övervakningen av författningarna
och livsmedlens sammansättning hör till Livsmedelssäkerhetsverket
Evira.
Helsingfors den 20 december
2011
Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson