Edustuskulujen verovähennysoikeus poistettiin käytännössä vuonna 2014, jolloin säädettiin, että yritykset eivät enää voi vähentää edustuskuluja arvonlisäverotuksessa. Muutoksen taustalla oli tarve selkeyttää verotuskäytäntöä ja estää väärinkäytöksiä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat kuitenkin elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Kyseisen lain 8 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan 50 prosenttia edustusmenojen määrästä on 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja. Edustuskulujen luonteiset menot voidaan vähentää tuloverolain tai maatilatalouden tuloverolain perusteella kokonaan silloin, jos ne johtuvat tulon hankkimisesta. 

Varsinkin nykyisessä taloustilanteessa, jossa monet yritykset erityisesti ravintola-alalla kamppailevat asiakkaiden tavoittamisesta ja liiketoiminnan ylläpitämisestä, nykyistä laajemmat tai korotetut verovähennyskelpoisuudet edustuskuluihin voisivat helpottaa tätä haastavaa tilannetta. 

Edustustilaisuudet, kuten asiakastapaamiset, tilaisuuksien järjestäminen ja verkostoitumistapahtumat, ovat monille yrityksille tärkeä osa liiketoimintaa ja uusien asiakassuhteiden luomista. Tällä hetkellä näihin liittyvät kulut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia, vaikka niiden liiketoiminnallinen merkitys on kiistaton. Moni pk-yrittäjä kokee tämän epäreiluksi, kun vastaavia kustannuksia voi syntyä muutenkin liiketoiminnan edistämiseksi. 

Verovähennysoikeuden laajentaminen tai korottaminen tiukasti määritellyissä rajoissa tukisi yrittäjyyttä ja talouskasvua ilman merkittävää riskiä veropohjan rapautumisesta — erityisesti, jos edustuskulujen kohtuullisuus ja liiketoimintayhteys varmistetaan selkeällä ohjeistuksella.