KIRJALLINEN KYSYMYS 387/2011 vp

KK 387/2011 vp - Arja Juvonen /ps 

Tarkistettu versio 2.0

Eläinsuojelulain uudistaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Tulevassa eläinsuojelulain uudistuksessa Suomen on pyrittävä nykyistä lainsäädäntöä korkeampiin vaatimuksiin. Tuotantoeläinten kohdalla tämä tarkoittaa ennen muuta resurssien lisäämistä valvontaan sekä eläinsuojeluasiamiehen tai eläinasiavaltuutetun viran perustamista. Seura- ja harraste-eläinten osalta lainsäädännössä tulisi kiinnittää huomiota etenkin kissojen ja koirien asemaan, löytöeläimiin ja eksoottisten eläinten lemmikkinä pitämiseen.

Kissa ei voi selviytyä ja lisääntyä Suomessa täysin luonnon varassa, mutta leikkaamattomien kissojen hallitsemattomaan lisääntymiseen olisi puututtava esimerkiksi valtakunnallisilla leikkautuskampanjoilla. Lisäksi kissojen kiinniotolle, kuljettamiselle, eläinlääkinnällisille toimenpiteille, hoidolle ja säilyttämiselle olisi määriteltävä riittävän selvät vastuut. Koirien koulutuksessa kipua aiheuttavien apuvälineiden, kuten sähköpantojen, käyttö on kiellettävä. Tunnistusmerkintä on säädettävä pakolliseksi sekä kissoille että koirille.

Voimassa olevan lain mukaan löytöeläinasiat ovat kuntien vastuulla. Tältä osin lakiin kaivataan selvästi määriteltyjä kriteereitä eläinten hoidon laadulle ja hoitajien ammattitaidolle löytöeläinten talteenottopaikoissa. Nyt löytöeläinten hoidon laatu on erittäin kirjavaa, ja ainoa talteenottopalveluiden laadun kriteeri on palvelun hinta.

Viime vuosina kiinnostus eksoottisia eläimiä kohtaan on lisääntynyt ja aiheuttanut ongelmia elinolosuhteiltaan vaativien lajien kohdalla. Lain mukaan lajia ei saisi pitää myynnissä, jos kodeissa ei riittävän hyvin tunneta tai pystytä järjestämään lajin mukaisen käyttäytymisen vaatimia olosuhteita.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo ottaa huomioon perusteluissa mainitut ongelmat tulevassa eläinsuojelulain uudistuksessa?

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2011

  • Arja Juvonen /ps

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 387/2011 vp:

Miten hallitus aikoo ottaa huomioon perusteluissa mainitut ongelmat tulevassa eläinsuojelulain uudistuksessa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelut on aloitettu maa- ja metsätalousministeriössä. Kokonaisuudistuksen valmisteluvaiheessa kartoitetaan lain tärkeimpiä uudistustarpeita selvityksin ja eri sidosryhmille sekä kansalaisille suunnatuin kyselyin. Eläinsuojelulain uudistamista valmisteleva työryhmä on tarkoitus asettaa ensi vuoden kevätkaudella. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on laaja hanke, joka ulottaa vaikutuksensa monille eri yhteiskunnan aloille ja jonka puitteissa käydään laajamittaista keskustelua eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta lainsäädännön keinoin.

Maa- ja metsätalousministeriössä on aloitettu toimet myös hallitusohjelmaan kirjatun eläinsuojeluasiamiehen nimeämiseksi. Ennen asiamiehen nimeämistä on kuitenkin selvitettävä, millaisia tehtäviä asiamiehelle säädetään, miten eläinsuojeluasiamiehen toiminta on tarkoituksenmukaista järjestää ja millaisia tukipalveluita asiamies tarvitsee toimiakseen. Asiamiehen nimeämiseen liittyvät selvitykset valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan ryhtyä toimiin asiamiehen nimeämiseksi.

Eläinsuojeluvalvonnan rahoitusta on vahvistettu merkittävästi vuonna 2009 voimaan tulleen uuden eläinlääkintähuoltolain (765/2009) myötä. Aluehallintovirastoihin on perustettu 15 uutta läänineläinlääkärin virkaa erityisesti eläinten hyvinvointia koskeviin tarkastustehtäviin. Eläinlääkintähuoltolain myötä läänineläinlääkäreille siirtyivät kokonaisuudessaan satunnaisotantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset ja EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien maataloustukien saamisen ehtona oleva täydentävien ehtojen valvonta. Näiden tarkastusten ohella läänineläinlääkärit osallistuvat vaikeiden eläinsuojelutapausten hoitamiseen. Lisäksi valtion budjettiin varattiin viime vuonna 3,54 miljoonaa euroa siihen tarkoitukseen, että kunnat yhteistoiminnassa muiden kuntien tai toisen yhteistoiminta-alueen kanssa perustaisivat niin sanottuja valvontaeläinlääkäreiden virkoja. Tähän mennessä näitä uusia valvontaeläinlääkärin virkoja on perustettu 39. Valvontaeläinlääkärit hoitavat sekä eläinsuojelua että eläintauteja koskevat valvontatoimet ja valtio ostaa tämän palvelun kunnilta. Tässä yhteydessä kunnaneläinlääkärien viranomaistehtävät eritytetään niin, että kunnaneläinlääkärit eivät joudu valvomaan omia asiakkaitaan.

Uuden eläinlääkintähuoltolain myötä eläinsuojeluvalvonnan käytettävissä olevat resurssit lisääntyvät varsin merkittävästi. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa, miten toiminta kehittyy uusien valvontaeläinlääkärien virkojen perustamisen myötä. Ministeriössä ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin, jos toiminnan tehostaminen sitä edellyttää. Eläinsuojeluvalvonnan kehittämistä tulevaisuudessa tullaan tarkastelemaan myös eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen perustettu seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa. Laajapohjainen neuvottelukunta toimii ministeriön apuna seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin kehittymistä yhteiskunnassa ja tehdä ehdotuksia ministeriölle seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja näiden eläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja ehdotuksista.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta osallistuu asiantuntijaelimenä eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmisteluun ja ottaa kantaa erityisesti seura- ja harrastuseläimiä koskeviin kysymyksiin lakia uudistettaessa. Neuvottelukunnassa tullaankin jatkossa käsittelemään muun muassa löytöeläintoimintaan ja villiintyneisiin kissoihin, koirien ja kissojen tunnistusmerkintään ja rekisteröintiin sekä erilaisiin koulutusmenetelmiin ja -välineisiin ja eksoottisten eläinten pitoon liittyviä kysymyksiä. Eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen liittyvissä kyselyissä kartoitetaan parhaillaan myös näihin edellä mainittuihin seura- ja harrastuseläinten hyvinvointikysymyksiin liittyviä lain uudistamistarpeita.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 387/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf:

Hur tänker regeringen i den kommande reformen av djurskyddslagen beakta de problem som nämns i motiveringen?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Beredningen av en totalreform av djurskyddslagen har påbörjats vid jord- och skogsbruksministeriet. I totalreformens beredningsskede kartläggs de viktigaste behoven av ändringar i lagen genom utredningar och förfrågningar till olika kontaktgrupper och bland medborgarna. Det är tänkt att en arbetsgrupp som bereder reformen av djurskyddslagen ska tillsättas under nästa års vårtermin. Totalreformen av djurskyddslagen är ett omfattande projekt, vars verkningar kommer att utsträcka sig till olika samhällssektorer, och som kommer att väcka en omfattande diskussion om hur djurens välmående kan tryggas genom lagstiftningsmedel.

Jord- och skogsbruksministeriet har också vidtagit åtgärder för att utnämna den djurskyddsombudsman som enligt regeringsprogrammet ska tillsättas. Innan ombudsmannen utses bör ändå undersökas, vilka uppgifter som ombudsmannen ska inneha, hur djurskyddsombudsmannens uppgifter ändamålsenligast ska organiseras och hurudana stödtjänster ombudsmannen behöver i sitt arbete. De utredningar som hänför sig till ombudsmannens utnämning väntas blir klara före slutet av detta år, varefter åtgärder kan vidtas för utnämnande av ombudsmannen.

Djurskyddsövervakningens finansiering har märkbart förstärkts i och med den nya veterinärvårdslag (765/2009) som trädde i kraft år 2009. I regionförvaltningsverken har 15 nya länsveterinärstjänster inrättats, främst för uppgifter i anslutning till tillsynen över djurens välbefinnande. I och med att veterinärvårdslagen infördes överfördes till länsveterinärerna alla de djurskyddsinspektioner som baseras på slumpvis urval samt övervakningen av de tvärvillkor som krävs för erhållande av jordbruksstöd som EU finansierar helt eller delvis. Utöver dessa inspektioner deltar länsveterinärerna även i skötseln av svåra djurskyddsfall. Dessutom reserverades i statsbudgeten i fjol 3,54 miljoner euro för att kommunerna, i samarbete med andra kommuner eller ett annat samarbetsområde, skulle kunna inrätta tjänster för så kallade tillsynsveterinärer. Hittills har 39 nya tillsynsveterinärstjänster inrättats. Tillsynsveterinärerna sköter tillsynsuppdrag som gäller såväl djurskydd som djursjukdomar, och staten köper dessa tjänster av kommunerna. I samband med detta specificeras kommunveterinärernas myndighetsuppgifter så att en kommunveterinär inte blir tvungen att övervaka sina egna klienter.

I och med den nya veterinärvårdslagen ökade de tillgängliga resurserna för djurskyddstillsynen synnerligen märkbart. Jord- och skogsbruksministeriet följer med hur verksamheten utvecklas efter inrättandet av de nya tillsynsveterinärstjänsterna. Ministeriet kommer vid behov att vidta åtgärder ifall en effektivering av verksamheten förutsätter detta. Utvecklingen av djurskyddsövervakningen kommer i framtiden att granskas också i samband med den totalreform av djurskyddslagen som nu är under beredning.

Den delegation för sällskaps- och hobbydjurens välbefinnande som tillsatts vid jord- och skogsbruksministeriet sammanträdde första gången i november. Delegationen har en bred sammansättning och den bistår ministeriet i frågor och riktlinjer som gäller sällskaps- och hobbydjurs välbefinnande. Delegationen följer upp och bedömer hur sällskaps- och hobbydjurens välbefinnande utvecklas i samhället, lägger fram förslag om hur djurens välbefinnande kan utvecklas och ger utlåtanden om viktiga projekt och förslag gällande välbefinnandet hos dessa djur.

Delegationen för sällskaps- och hobbydjurens välbefinnande deltar i egenskap av sakkunnigorgan i beredningen av djurskyddslagens totalreform, och tar i arbetet med lagreformen särskilt ställning till frågor som gäller sällskaps- och hobbydjurens välbefinnande. Delegationen kommer i framtiden att behandla frågor som gäller bl.a. hittedjursverksamhet och förvildade katter, identitetsmärkning och registrering av hundar och katter, frågor som gäller träningsmetoder och -redskap för djur samt frågor som gäller hållande av exotiska djur. Vid de förfrågningar som hänför sig till djurskyddslagens totalreform kartläggs som bäst också behovet av att förnya lagen till den del den reglerar välbefinnandet för ovan nämnda sällskaps- och hobbydjur.

Helsingfors den 29 december 2011

Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen