Suomen kansalaisuutta voi hakea, kun lain edellytykset täyttyvät: henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty, hakija on asunut Suomessa vähintään kahdeksan vuotta, osaa suomea, ruotsia tai viittomakieltä eikä taustalla ole vakavia rikoksia. Maahanmuuttoviraston käsittelyajat vaihtelevat kuitenkin 12—31 kuukauden välillä. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jopa Suomessa vuosikymmeniä asuneet ja kaikki vaatimukset täyttävät maahanmuuttajat voivat joutua odottamaan päätöstä yli kaksikin vuotta. Näin pitkät käsittelyajat ovat epäkohtia sekä hakijan että yhteiskunnan näkökulmasta. Kansalaisuutta hakevien joukossa voi usein olla myös merkittävää yritystoimintaa harjoittavia henkilöitä, joiden työllistävä ja yhteiskunnallinen vaikutus voi olla hyvinkin huomattavaa. 

Suomen kansalaisuus ja passi ovat tärkeitä yritystoiminnan kannalta. Esimerkiksi yrityskaupoissa ostaja saattaa edellyttää, että yrityksen omistaja on Suomen kansalainen. Asiointi helpottuu myös pankissa ja muissa viranomaisasioissa, kun omistaa Suomen passin. 

On aiheellista kysyä, onko Suomella varaa menettää tällaisia yrittäjiä ja veronmaksajia muihin maihin? Tilanne on huolestuttava, sillä samaan aikaan Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee 2030-luvulle tultaessa. Tämä heikentää monien alojen työvoiman saatavuutta, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua, heikentää julkista taloutta ja vaikeuttaa yritysten toimintaa.  

Siksi olisi tärkeää varmistaa, että Suomessa jo olevat ja yhteiskuntaan kiinnittyneet hakijat saavat kansalaisuuspäätöksensä kohtuullisessa ajassa. Kansainvälinen kilpailu osaavista tekijöistä on kovaa, eikä Suomeen ole nykyisinkään tulossa osaajia ja yrittäjiä "jonoksi asti".