Suomen valtion ja eläkeyhtiöiden omistama kantaverkkoyhtiö Fingrid on jakeluverkkoyhtiöiden rinnalla käynyt oikeustaistelua kumotakseen Energiaviraston päätöksen, jolla sähkön siirtomaksuja alennetaan. Energiaviraston valvontamalli oli linjassa Marinin hallituksen tekemän ja koko eduskunnan tukeman sähkömarkkinalain muutoksen kanssa. Eduskunta on ollut jo usean vaalikauden ajan yksimielinen sähkön siirtohintojen alentamisen tarpeesta yli hallitus-oppositio-rajan. Monet sähkön kuluttajat ovat joutuneet kohtuuttomiin tilanteisiin sähkön siirtohintojen noustua nopeasti.
Markkinaoikeus antoi päätöksen valvontamallia koskevassa asiassa marraskuussa 2025 hyläten Fingridin ja jakeluverkkoyhtiöiden valituksen. Joulukuussa Fingrid tiedotti valittaneensa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhdessä jakeluverkkoyhtiöiden kanssa.
Suomen valtion enemmistöomistama Fingrid ja jakeluverkkoyhtiöt vetoavat sähkön siirtohintojen korotusten välttämättömyyttä perustellessaan sähköverkon investointitarpeisiin. Investointitarpeet ovat todellisia: uusiutuvan energian kasvava tuotanto, teollisuuden paljon sähköä käyttävät uudet laitokset, lämmityksen ja teollisuuden sähköistyminen, vedyn tuotannon nopea lisääminen ja kotitalouksien uudet liittymät vaativat niin kantaverkon kuin jakeluverkon nopeaa kehittämistä. Fingridin investointiohjelma on kasvanut nopeasti ja on nyt yli 5 miljardia euroa. Silti Fingrid ilmoitti tammikuussa 2025 rajoittavansa teollisten sähkönkäyttäjien liittymistä sähköverkkoon Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä vuosina 2025—2027.
Fingridin viime vuosien toiminta on ristiriidassa suurten investointitarpeiden ja verkkomaksujen korotusvaatimusten kanssa. Kauppalehden (11.2.2026) selvityksen mukaan Fingrid on jakanut vuosien 2015—2024 aikana lähes 1,3 miljardin euron osingot. Vuosina 2022—2024 Fingrid jätti perimättä verkkomaksuja lähes 400 miljoonan edestä, koska valtioiden rajat ylittävästä siirrosta kertyneet niin sanotut pullonkaulatulot kasvoivat voimakkaasti. Jakeluverkkoyhtiöt eivät vieneet perimättä jätettyjä maksuja sähkön kuluttajien eduksi. Perimättä jätetyt verkkomaksut vastasivat lähes vuoden verkkomaksujen tuottoa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että yhtiö vaatii mahdollisuutta periä suurempia verkkomaksuja voidakseen investoida.
Kehysriihessä 2024 Orpon hallitus päätti huolehtia Fingridin investointikyvystä hyvällä omistajaohjauksella sekä tarvittaessa vahvistamalla yhtiöiden pääomarakennetta vastaamaan energiaintensiivisten teollisten investointien tarpeita, varmistamaan kantaverkon kapasiteetin riittävyys sekä varmistamaan investointien toteutuminen koko Suomessa. Kauppalehden haastattelussa (11.2.2026) Fingridin toimitusjohtaja ilmoitti, ettei pääomitusta ole tehty, koska yhtiö ei ole sitä pyytänyt. Jo päätetystä pääomituksesta kieltäytyminen investointikyvyn parantamiseksi on ristiriidassa sen kanssa, että Fingrid toistuvasti vaatii mahdollisuutta nostaa kantaverkkomaksuja.
Fingrid on valtion enemmistöomistama strategisen intressin yhtiö, jolla on laista tuleva tehtävä ja vastuu huolehtia Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta. Huolimatta strategisesta intressistä yhtiölle ei ole määritetty tehtävää teollisuuspoliittisena toimijana tai kuluttajien kohtuuhintaisen sähkön toimittamisesta toimitusvarmuuden rinnalla. Yhteiskunnan sähköistyminen ja Suomen uusteollistaminen vaativat sähköverkon nopeaa kehittämistä, mutta ei saa johtaa kotitalouksien sähkölaskujen kohtuuttomaan nousuun. Valtion omistusosuuden kasvaessa yhä suuremmaksi 5.2.2026 tiedotetun mukaisesti valtion rooli ja vastuu omistajana on entistäkin suurempi.