Yhteiskuntaa ollaan avaamassa koronan jälkeen, osittain on palattu lähes normaaliin aikaan. Esimerkiksi kuntosaleilta ja uimahalleista on koronarajoitukset purettu. Ainoastaan tapahtuma- ja kulttuurialaa rajoitetaan alati muuttuvilla rajoituksilla ja säännöillä, jotka tekevät tapahtumien järjestämisestä mahdotonta. Aluehallintovirasto vaatii edelleenkin tapahtumiin kahden metrin turvavälit. Näillä rajoituksilla on mahdotonta saada tapahtuma- ja kulttuurialaa kannattavaksi, vaan heidän koronakurimus jatkuu edelleen.  

Kahden metrin turvavälit oli helppo ymmärtää, jos ne perustuisivat lakiin, mutta lakipykälässä ei puhuta mitään turvaväleistä. Herää kysymys, mihin aluehallintoviraston vaatimus kahden metrin turvaväleistä perustuu, jos ei lakiin. Miten viranomainen voi ohjeistaa ihmisiä toimimaan vastoin lakia? Lisätäänkö tällä luottamusta yhteiskuntaan?  

Mikä on sitten aluehallintoviraston tehtävä? Sen tulee edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Hoitaa myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Toimintaa ohjaa kahdeksan ministeriötä. Kun aluehallintoviraston tehtävä on noin selkeä, miten on mahdollista, että hallituksella on ollut koko korona-ajan avin kanssa suuria epäselvyyksiä toimivaltuuksien suhteen, ja vastuuta on palloteltu puolelta toiselle.  

Viisitoista kuukautta kuritettu tapahtuma- ja kulttuuriala kaipaa selkeitä päätöksiä, joiden tulee olla ennakoitavia ja niiden tulee perustua lakiin.