Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kulttuuriala on Euroopan mittakaavassa toiseksi pahiten koronaviruksesta kärsinyt ala. Suomessa esitysten ja näyttelyiden perumiset sekä kokoontumisrajoitukset vievät tuloja kulttuurialan yrittäjiltä ja johtavat työntekijöiden lomautuksiin ja irtisanomisiin. Erityisen ahtaalle koronavirus on ajanut kulttuurialan freelance-toimijat, jotka työskentelevät usein pätkätyö- ja projektiluotoisesti joko palkansaajina tai yrittäjinä.
Tilastokeskuksen mukaan kulttuuriala työllistää noin 117 000 henkilöä. Heistä 13 prosenttia toimii määräaikaisessa työsuhteessa ja 27 prosenttia yrittäjinä. Taiteen ja kulttuurin barometrin ennakkotietojen mukaan kulttuurialalla freelancereina työskentelevistä jopa 85 prosenttia raportoi koronaviruksen vaikuttaneen työskentelyynsä, ja suurin osa vaikutuksista oli negatiivisia. Esimerkiksi Näyttelijäliiton mukaan freelance-näyttelijöiden tulonmenetykset ovat olleet tähän mennessä 30—40 miljoonaa euroa. Muusikkojen liitto puolestaan arvioi, että 96 prosenttia muusikoista on koronapandemian vuoksi menettänyt työtilaisuuksia. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto arvioi freelance-jäsentensä menetyksiksi noin 30 miljoonaa euroa.
Kulttuuriala tarvitsee tukea taiteellisen toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen vallitsevassa koronatilanteessa. Tähänastiset koronatuet eivät kuitenkaan ole riittävässä määrin kohdistuneet kulttuurialan freelance-toimijoille, vaan suuremmille kulttuurialan yrityksille ja järjestöille. Freelance-toimijat eivät hyödy tuista riittävästi, sillä heidän palkkauksensa on usein suoraan riippuvainen esimerkiksi esityksistä tai harjoituksista, joihin kohdistuu tällä hetkellä voimakkaita rajoituksia.
Toisaalta kulttuurialan työntekijät tarvitsevat tukea tulonmenetyksiinsä myös sosiaaliturvan kautta. Sosiaaliturva ei välttämättä tunnista sitä tilannetta, jossa kulttuuri- ja luovien alojen freelance-toimijat nyt ovat, ja kohtelee heitä siksi epäoikeudenmukaisesti. Osa freelance-toimijoista on saanut ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta sitä leikkaavat muun muassa aiemmista teoksista myönnettävät tekijänoikeuskorvaukset, jotka toisaalta eivät kerrytä esimerkiksi eläkettä. Myös työssäoloehdon täyttäminen on vaikeaa, mikäli mahdollisuuksia työskennellä ei koronarajoitusten takia yksinkertaisesti ole. Yrittäjät ovat velvollisia maksamaan eläke- ja vakuutusmaksuja myös tilanteessa, jossa tulevaisuuden työnäkymät ovat koronarajoitusten takia erittäin epävarmat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: