Suomi on ollut aktiivisesti mukana pohjoismaisessa yhteistyössä vuodesta 1955, jolloin Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon. Suomi on osa pohjoismaista arvo- ja turvallisuusyhteisöä. Sekä kansainvälisissä järjestöissä että paikallisella tasolla pohjoismainen yhteistyö syntyy melko vaivatta ja on myös Suomelle yksi keskeisimpiä poliittisia viitekehyksiä.  

Kansainvälinen kanssakäyminen on vähentynyt koronaviruksen myötä, ja eri maiden koronatoimet ovat poikenneet toisistaan. Myös pohjoismainen yhteistyö on ollut vähäisempää koronakriisin aikana, ja esimerkiksi Ruotsin linja on erottunut muiden Pohjoismaiden linjasta.  

Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä koronaviruksen pysäyttämiseksi. Tosiasia on, että virus ei tunne rajoja.  

EU on antanut suosituksia koronavirusrajoitusten purkamiseksi: EU-maiden tulisi koordinoida keskenään toimia, jotta vältetään kielteiset vaikutukset ja viruksen uudelleenleviäminen. EU-komissio julkisti 13.5. ehdotuksen siitä, että koronavirusepidemian kanssa samassa tilanteessa olevat jäsenmaat voisivat sallia asukkailleen vapaa-ajanmatkustuksen maasta toiseen. Baltian maat ovat jo perustaneet oman "kuplan": Viro, Latvia ja Liettua avasivat keskinäiset rajansa toukokuun 14. päivästä alkaen.  

Pohjoismaat ovat toimineet vapaan liikkuvuuden saralla edelläkävijöinä Euroopassa. Pohjoismainen passiunioni saatettiin voimaan 40 vuotta ennen Schengen-sopimuksen allekirjoittamista. Pohjoismaiden neuvosto on lähettänyt kirjeen pohjoismaisille hallituksille ja vaatinut enemmän yhteistyötä kriisiaikoina muun muassa lääkkeiden ja terveydenhuollon materiaalin saatavuuden varmistamiseksi. Ruotsin edustaja rajaesteneuvostossa on ehdottanut yhteispohjoismaisen rokotetehtaan perustamista.