On erittäin tärkeää, että suomalaisille on tarjolla riittävästi monipuolista uutissisältöä. Kansalaisten tiedonsaantiin, valtiovallan toimien avoimuuteen ja siitä viestimiseen tulee panostaa kaikissa tilanteissa. Koronakriisi on osoittanut digitaalisen median tuomat mahdollisuudet tuottaa jatkuvaa uutisvirtaa, mutta lisäksi kriisi on näyttänyt toteen kansalaisten valtavan halun saada ajankohtaista ja oikeaa tietoa yhteiskuntaa koettelevasta poikkeustilanteesta. 

Suomessa Yleisradio vastaa veronmaksajien kustantamana tuotetusta uutis- ja mediasisällöstä. Vuoden 2019 aikana Yleisradion budjetti oli suuruudeltaan yli puoli miljardia euroa. On ehdoton edellytys, että näin massiivista toimijaa ja veroeurojen saajaa pystytään arvioimaan kriittisesti ja että sen toiminta on läpinäkyvää. Yleisradion tuottaman journalistisen sisällön tulisi säilyttää mahdollisimman neutraali lähestymiskulma, ja toisaalta myös sisällön monipuolisuudesta tulisi varmistua. Olisikin tärkeää, että Yleisradiossa olisi toimintamalleja ja keinoja, joilla pystytään avoimesti arvioimaan sitä, kuinka neutraalisti ja monipuolisesti sisältöä on onnistuttu tuottamaan tietyllä tarkasteluvälillä. 

Ei myöskään ole yhteiskunnan edun mukaista, mikäli julkisin varoin tuotettu mediasisältö vie kohtuuttomasti tilaa kaupallisilta toimijoilta. Tällöin vaarana on, että uutissisältö yksipuolistuu ja on alttiimpi puolueellisuudelle. Vastaavaan haasteeseen on reagoitu viime vuosien aikana esimerkiksi Tanskassa, jossa hallituspuolueet sopivat, että paikallisen yleisradioyhtiö DR:n halutaan keskittyvän sellaiseen sisältöön, jota yksityiset yritykset eivät tarjoa. DR:ää ohjeistettiin välttämään kilpailua yksityisten mediatoimijoiden kanssa. DR:n budjettia leikattiin viidenneksellä, minkä seurauksena se sopeutti toimintaansa vuonna 2018 vastaamaan paremmin sille osoitettua tehtävää. 

Suomessa Yleisradion budjettia kohtaan ei kuitenkaan ole esitetty laskupaineita hallituksen toimesta. Hallitusohjelmassa todetaan, että Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen merkittävää roolia kaikkia suomalaisia palvelevana julkisena mediana vahvistetaan. Nopeasti heikentyneen julkisen taloustilanteen seurauksena olisikin syytä arvioida uudelleen perusteita, joilla Yleisradiota rahoitetaan. Mikäli rahoitukseen ei hallituksen toimesta löydy halukkuutta tehdä taloustilanteen vaatimia sopeutustoimia, tulisi vähintäänkin arvioida avoimesti sitä, minkälaista sisältöä on onnistuttu verovaroin tuottamaan. Esimerkiksi Ylen näkökulmakirjoituksissa on ollut selvästi nähtävissä nopeasti vahvistuva feministinen ja vasemmistolainen talouspoliittinen trendi.