Koronavirusepidemialla on terveydellisten ja inhimillisten ongelmien lisäksi erittäin suuri vaikutus kuntien talouteen. Kuntien talouden ahdinko kasvoi jo ennen koronaa (4/5 kunnista teki jo viime vuonna negatiivisen tuloksen), ja kriisiytyvä taloustilanne uhkaa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden rahoituspohjaa.  

Koronavirusepidemia heikentää kuntataloutta viimeisten arvioiden mukaan lähes 1,9 miljardilla eurolla tänä vuonna. Suurimmat vaikutukset tulevat verotulojen pienentymisen ja sote-menojen kasvun kautta, joiden lisäksi kaupunkien ja kuntien maksu- ja myyntituotot vähenevät sadoillamiljoonilla euroilla. Lisäksi perusterveydenhoitoon ja erikoissairaanhoitoon tulee voimakasta kustannuspainetta, kun epidemiatilanne laukeaa. 

Tilanteet vaihtelevat myös suuresti eri kuntien ja alueiden osalta, ja poikkeusolot vaikuttavat niihin eri tavoin. Muun muassa sairastuneiden määrällä, väestörakenteella ja elinkeinorakenteella on suuri merkitys kokonaisvaikutuksen suuruuteen yksittäisessä kunnassa tai kaupungissa. Tästä syystä tuen oikeudenmukainen kohdentuminen on erittäin tärkeää. Esimerkiksi pääkaupunkiseutua ympäröivät kymmenen kehyskuntaa (ns. KUUMA-kunnat) ovat hyvin hankalassa tilanteessa. Näiden kuntien palveluiden rahoitus pohjautuu paljon keskimääräistä vahvemmin ansiotuloverojen jako-osuuksiin, siis verotuottoihin, jotka poikkeusolot ovat nyt romahduttaneet. KUUMA-seudun väestö myös vanhenee tulevina vuosina voimakkaasti, jonka vaikutus tulee kasvamaan tulevina vuosina ja näkymään mm. sote-kustannuksissa. Väestönkasvu alueella taas aiheuttaa investointipaineita.