Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Pohjois-Suomessa toimiva vetokoiriin liittyvä liiketoiminta on kasvanut kovaa vauhtia koirien hyvinvoinnin kustannuksella. Suurin osa yrittäjistä on pitkään alalla toimineita ja vastuullisia. Kuitenkin nopean kasvun seurauksena alalle on tullut myös vastuuttomasti toimivia yrittäjiä. Ongelmakohdat ovat myös viranomaisten tiedossa, mutta resurssien puute estää tehokkaan valvonnan ja koirien olojen parantamisen.
Turistien määrän kasvaessa myös kysyntä rekikoirapalveluita tarjoavalle yritystoiminnalle on lisääntynyt valtavasti. Kun koiria tarvitaan turistien eteen nopealla tahdilla, keinot voivat olla kovia: pahimmillaan koiria haetaan ulkomailta pakettiautolasteittain tuontivaatimuksista ja rokotuksista välittämättä tai niitä pennutetaan nopeaan tahtiin. Osaavaa työvoimaa on aivan liian vähän, joten myös vahinkopentueet ja vahingossa tapahtuneet koiratappelutilanteet ovat yleisiä. Osalla tarhoista koiria hävitetään varsin monenlaisin keinoin. Kuolleita koiria piilotetaan milloin mihinkin: jollain tarhalla roskien sekaan, jollain maastoon. Elävistä koirista ei välttämättä pidetä lainkaan hyvää huolta, sillä niitä saatetaan pitää ahtaissa häkeissä, ei anneta tarpeeksi ruokaa eikä huolehdita siitä, että koirat ovat koulutettuja valjakkotyöhön. On myös selvinnyt, että joskus koiria ei viedä eläinlääkärille, vaan vammat ja sairaudet jätetään hoitamatta.
Moni yrittäjä myös vaihtaa paikkakuntaa tai jopa maata, jos ongelmia ilmenee viranomaisten kanssa yhdellä paikkakunnalla. Tiedossa on useita tapauksia, joissa yrittäjä on saanut tuomion eläintenpitorikoksesta Suomessa, mutta toiminta on siirtynyt tämän jälkeen Ruotsiin tai Norjaan — tai toisinpäin. Usein paikkakunnalta paetaan jo ennen tuomiota.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: