Koronaviruksen takia useita kiireettömiä sosiaali- ja terveyspalveluita on lykätty myöhempään ajankohtaan. Tartuntahuipun ja epidemian keston arviointi on selkeytynyt kevään kuluessa, ja onkin todennäköistä, että kiireettömien terveyspalveluiden saatavuuteen vaikuttaa koronavirusepidemian tilanne myös ensi syksynä. Pelkona on, että ihmiset eivät saa hoitoa vaivoihinsa  ja terveysongelmat pahentuvat. Tilanteeseen ovat ottaneet kantaa erityisesti hammaslääkärit.  

Terveystalo on tehnyt mallinnuksia hoitovajeen seurauksista. Heidän  omaan  dataansa perustuvien arvioidensa mukaan jopa 30 000 suomalaisen suu- ja hammassairaudet voivat edetä säryksi, turvotukseksi ja mittavaa hoitoa vaativiksi suun ja hampaiden  ongelmiksi.  Näistä  vakavia terveyshaittoja ja mahdollista sairaalahoitoa saattaa vaatia hoitovajeen vuoksi 300 potilasta.  

Hammaslääkärit ovat alkaneet palauttaa toimintaansa kohti normaalia hiljalleen. Vaikka toimintaa avataan, yhä useat ihmiset peruvat varattuja aikojaan ja välttelevät vastaanotolla käymistä. Taustalla ovat yleisesti koronatartuntaan liittyvät pelot, jotka ovat hyvin luonnollisia. Hammaslääkäriasemilla tartuntojen minimointiin on kuitenkin varauduttu. Ohjatulla potilasvalinnalla, potilaita ohjeistamalla, parannetulla hygienialla myös odotustiloissa, hoitotapahtumaan liittyvillä lisätoimilla ja korkealaatuisella hygienialla sekä henkilöstön testauksella tarvittaessa riski tartuntaan jää hyvin pieneksi.  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittyminen koronavirusepidemian akuuttiin hoitoon on vaikuttanut kiireettömien hoitojen saatavuuteen. Lisäksi koronaviruksen tartuntaan liittyvät pelot ovat vähentäneet ihmisten halukkuutta lähteä hoidattamaan itseään esimerkiksi hammaslääkäriin. Hoitojonot jatkavat kasvuaan, ja niiden purkaminen voi olla tulevaisuudessa todella vaikeaa.