Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kalataloudella ja erityisesti siihen kuuluvalla kalankasvatuksella on olennainen osa suomalaisessa ruuantuotannossa. Edellisen hallituksen aikana saatiin valmiiksi kotimaisen kalan edistämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla siten, että kotimaisen kalan kulutus saataisiin kaksinkertaistumaan. Kalan käytön lisäämisellä on paljon myönteisiä vaikutuksia: se lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa koko Suomeen ja parantaisi samalla ihmisten terveyttä. Kalan syöminen pidentää tutkitusti elinikää ja vähentää sairauksia.
Kotimaisen kalan käytön merkittävä lisääminen edellyttää, että kotimaista kalaa on myös saatavilla. Edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu vesiviljelyn kolminkertaistaminen vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä Manner-Suomen vesiviljelystrategiassa tavoitteeksi on asetettu vesiviljelyn kaksinkertaistaminen jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toteutuessa Suomen kalaomavaraisuus, kauppatase ja elinkeinokalatalouden työllistävyys paranisivat huomattavasti.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi luvataan yksiselitteisesti jatkaa jo aloitettujen ohjelmien toimeenpanoa. Hallitusohjelmassa luvataan, että kotimaisen kalan kulutus saadaan nousuun: Kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä, parantamalla vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Jatketaan kotimaisen kalan edistämisohjelman ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa. Kalastusmatkailun mahdollisuuksiin panostetaan. Lisätään liikuntasetelin käyttöalaan kalastus- ja eräpalvelut.
Maaseudun tulevaisuus uutisoi maanantaina 1.12.2025, että kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt huimasti 2010-luvun alusta ja että kalan kulutustilasto lakkautetaan. Uutisen taustalla on Luonnonvarakeskuksen tiedot, joiden mukaan runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta. Tilaston mukaan vuonna 2024 suomalaiset kuluttivat yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti. Kotimaisen kalan kulutus väheni edellisvuodesta 4,2 kilosta 3,8 kiloon henkeä kohti. Lasku johtuu vapaa-ajankalastajien ylösotetun saaliin vähenemisestä. Kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa henkilöä kohti. Vapaa-ajankalastuksen osuus tästä oli noin 70 prosenttia. Kotimaisen kalan kulutus on pudonnut vuosituhannen alun kuudesta kilosta nykyiseen neljään kiloon.
Tilastot perustuvat kalan tarjontaan: kotimaisen kalan kulutus arvioidaan kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen saalistietojen sekä kasvatetun kalan määrän perusteella. Arvio tuontikalan kulutuksesta pohjautuu ulkomaankauppatilastoihin. Luonnonvarakeskus on myös ilmoittanut lopettavansa kulutustilastoinnin ja vuoden 2024 tilastojulkistus jää viimeiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: