Viimeksi julkaistu 27.11.2021 17.45

Kirjallinen kysymys KK 45/2021 vp 
Marko Kilpi kok 
 
Kirjallinen kysymys tapahtuma-alan tapahtumatakuusta koronavirusepidemian aikana

Eduskunnan puhemiehelle

Tapahtuma-ala on ollut yksi suurista kärsijöistä korona-aikana. Alan yritysten liikevaihdosta on kadonnut 90 %, joka on noin 1,9 miljardia euroa. Tämä on halvaannuttanut koko tapahtuma-alan ekosysteemin. Vuonna 2020 alan työntekijöistä on ollut lomautettuina 10 000 ja kokonaan työttöminä 136 000 työntekijää. Tällä hetkellä eletään kriittisiä aikoja monissa alan yrityksissä ja mietitään, pelastaako kesä liiketoiminnan vai mennäänkö konkurssiin.  

Elinkeinoministeri Mika Lintilä nosti esiin sunnuntaina 14.2.2021 Helsingin Sanomissa, että kesätapahtumien turvaamiseksi voitaisiin järjestää jonkinlainen tapahtumatakuu. Jos tapahtuma peruttaisiin koronan takia, niin silloin valtio korvaisi järjestäjälle aiheutuneet kulut. Ministeri Lintilän ajatusta on jo kiitelty tapahtuma-alalla, mutta soraääniäkin on avaus saanut aikaan. Artistien keskuudessa on huoli, että koronatakuuta käytettäisiin väärin hyväksi. Esimerkiksi tilanne, jossa tapahtuma perutaan ja tapahtumanjärjestäjä saa koronatakuun, mutta ei maksa artisteille ja teknikoille palkkoja, koska voi vedota sopimuksen force majeure -pykälään, jolloin järjestäjän ei tarvitsi maksaa artisteille tai teknikoille mitään. 

Tapahtumatakuun tulee turvata yritysten, mutta myös työntekijöiden ansiot.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kun hallitus alkaa valmistella tapahtumatakuuta, niin millä tavalla huomioidaan, ettei tapahtumanjärjestäjä voi hyväksikäyttää tapahtumatakuuta omaksi edukseen force majeure ‑pykälään vedoten ja että työntekijöillä säilyy oikeus omiin palkkoihinsa? 
Helsingissä 17.2.2021 
Marko Kilpi kok