KIRJALLINEN KYSYMYS 451/2011 vp
KK 451/2011 vp - Hanna Tainio /sd
Tarkistettu versio 2.0
Tuoksuyliherkkyys ja diagnoosinumero
Eduskunnan puhemiehelle
Tuoksu-, hajuste- tai kemikaaliyliherkkyys (englanniksi
multiple chemical sensitivity, MCS) on yleinen vaiva. Sitä esiintyy
10—40 prosentilla väestöstä.
Suuri hajonta luvussa johtuu siitä, ettei tuoksuyliherkkyydellä ole
kunnollista määritelmää eikä objektiivista
toteamistapaa. Oireita ilmoittaneista noin 90 prosenttia on naisia,
ja oireet yleistyvät iän myötä,
mutta osalla oireet alkavat jo lapsena. Kemikaaliyliherkkyydet ovat kasvava
ongelma myös Suomessa.
Tuoksuyliherkkyydellä käsitetään
tuoksujen aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia,
väsymystä, hengenahdistusta, silmien kirvelyä ja
päänsärkyä. Oire voi ilmetä esimerkiksi kasvojen
punoituksena sekä silmien ja nenän vuotamisena.
Tuoksuyliherkkyys voi aiheuttaa kroonisiksi muuttuvia oireita ja
pahimmillaan invalidisoida potilaan. Oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi
homeen ja hien haju, sanomalehden tuoksu, tupakansavu sekä hajuvedet.
Joskus hajusteyliherkkyyden puhkeaminen voi liittyä voimakkaaseen
kemikaalialtistukseen, kuten altistumiseen voimakkaille bensiinihöyryille,
tinnerille tai muille liuottimille.
Tuoksuille herkkien potilaiden hajuaisti ei totu tuoksuun ajankaan
kuluessa. Hyvää hoitoa ongelmaan ei ole, koska
herkkyyden mekanismia ei tunneta kunnolla. Osaa potilaista auttavat antihistamiinit
tai nenään suihkutettavat laimeat paikallispuudutteet
tai kortikosteroidit. Siedätyshoitoa on kokeiltu, mutta
sen tulokset ovat vaihtelevia. Toistaiseksi paras keino on yksinkertaisesti
välttää voimakkaita hajuja. Onkin keskusteltu
siitä, että yhteiskunnan tulisi vähentää tuoksukemikaalien
rajatonta käyttöä kulutustuotteissa.
Tuoksuherkkyyden käsite syntyi noin 60 vuotta sitten.
Ilmiötä on tarkasteltu tarkemmin parin viime vuosikymmenen
aikana. Kuitenkaan yhtenäisiä diagnostisia menetelmiä tai
kriteereitä ei ole pystytty luomaan. Myöskään
hoitokokeilut eivät ole edenneet alkua pidemmälle.
Tuoksuyliherkkyydellä ei ole Suomessa tautiluokitusnumeroa
ICD-10:ssä, jolloin tuoksuyliherkkyys voitaisiin hyväksyä sairaudeksi.
Tämä aiheuttaa sen, että sitä potevat
jäävät usein sosiaaliturvan
ulkopuolelle. Tautiluokitusnumero on annettu tuoksuyliherkkyydelle
monissa muissa maissa.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen MCS-sairaiden tilanteesta,
mihin toimiin on ryhdytty ja ryhdytään tilanteen
parantamiseksi ja
ollaanko hajusteyliherkkyydelle antamassa diagnoosinumero
sairauden statuksen saamiseksi?
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta
2011
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Hanna Tainion /sd näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 451/2011 vp:
Onko hallitus tietoinen MCS-sairaiden tilanteesta,
mihin toimiin on ryhdytty ja ryhdytään tilanteen
parantamiseksi
ja ollaanko hajusteyliherkkyydelle antamassa diagnoosinumero
sairauden statuksen saamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kaikki luonnonaineet ja -materiaalit, huonekalut, kosmetiikka,
pesuaineet jne. koostuvat erilaisista kemikaaleista. Osa kemikaaleista
on synteettisiä eli ihmisten tarkoituksella valmistamia, ja
osa luonnosta peräisin olevia. Allergiaperäinen
yliherkistyminen voi kehittyä kumpaankin ryhmään
kuuluvalle kemikaalille.Viime vuosina on paljon puhuttanut ei-allergiaperäinen
yliherkkyys hajusteille. Herkkyys voimakkaille hajuille on yleistä ja
sitä on mm. migreenihenkilöillä, raskaana
olevilla ja astmaatikoilla. Osalle kehittyy yleistynyt yliherkkyys
ja voimakkaat oireet useille kemiallisille ja fysikaalisille ärsykkeille.
Parhaillaan on käynnissä paljon keskustelua, selvityksiä ja
tutkimusta myös huonon sisäilman ja kosteusvaurioihin
liittyvien kemikaalien ja mikrobien vaikutuksesta herkistymiseen.Monille
eri kemikaaleille yliherkistyneiden henkilöiden yleisoireissa
on samankaltaisuutta muidenkin vaikeasti määriteltävien
oireyhtymien kanssa, vaikka epäillyt aiheuttajat vaihtelevat. Tällaisia
ovat mm. sähköyliherkkyys, krooninen uupumusoireyhtymä,
sairas rakennus -oireyhtymä sekä homeisiin liittyvä oireilu.
Kyseisten tilojen diagnosointia vaikeuttaa yleisoireiden monimuotoisuus,
diagnostisten kokeiden puute ja se, ettei lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa
ole voitu osoittaa epäillyn aiheuttajan ja oirekuvan välistä mekanismia.
Kuten edustaja Tainio kysymyksessään toteaa, tuoksuherkkyyttä on
selvitelty maailmalla jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta yhtenäisiä diagnostisia
menetelmiä ja kriteereitä ei ole kyetty luomaan.
Diagnoosi perustuu käytännössä potilaan
kuvailemiin oireisiin. Suomessa lääketieteellisissä tutkimuksissa
pyritään löytämään
oireiden syynä oleva sairaus ja luokittelemaan se oire-
tai tautidiagnooseittain. Syyn selvittäminen on tärkeää,
jotta henkilö saisi sairauteensa oikeaa ja tehokasta hoitoa.
Suomessa käytettävät tautiluokitusnumerot
perustuvat Maailman terveysjärjestön WHO:n tautiluokituksiin
ja siksi erillisen diagnoosinumeron saaminen on sidoksissa alan
kansainväliseen kehitykseen ja yhteiseen näkemykseen.
Tautiluokitus on systemaattinen tapa luokitella diagnooseja ja
terveysongelmia mm. tilastointeja varten. Oma erillinen tautiluokituskoodi
ei kuitenkaan ole edellytys diagnoosille eikä potilaan
hoitamiselle. Monikemikaaliyliherkkyysoireyhtymälle ei ole
olemassa koodia kansainvälisessä, WHO:n ylläpitämässä ICD-10-luokituksessa
eikä suomalaisessa Tautiluokitus ICD-10:ssä, sillä monikemikaaliyliherkkyysoireyhtymälle
ei ole vielä määritelty yhteneviä diagnoosikriteereitä. Kroonisen
väsymysoireyhtymän oireet saattavat muistuttaa
monikemikaaliyliherkkyyden oireita. Ohjeet lääkäreille
väsymysoireyhtymän diagnosoimiseksi löytyvät
verkkopohjaisesta tietokannasta (Terveysportti).Kansalaisten oikeus
riittävään terveyspalveluun on taattu
lailla, ja velvollisuus palvelun toteutuksesta — ja sen
laadun ja kattavuuden riittävyydestä — on
kunnilla. Diagnostiikka tarkentuu sitä mukaa, kun tieto
oireita aiheuttavista mekanismeista lisääntyy.
Monikemikaaliyliherkkyyden osalta diagnostiikka saattaa tarkentua
jo lähivuosina, mikäli oireyhtymälle
pystytään luomaan yhteiset kriteerit samoin kuin
esimerkiksi fibromyalgian osalta on tehty.Nykyisen ja edellisen
hallituksen ministereille on tullut useita kansalaisyhteydenottoja
henkilöiltä, jotka kokevat olevansa herkistyneitä kotona ja/tai
työpaikalla esiintyville kemikaaleille, hajusteille, homeille
tai sähkölle. Yhteistä näille henkilöille
on, että he saavat merkittävästi elämää haittaavia
oireita sellaisissa tilanteissa ja olosuhteissa, joissa väestö yleisesti
ei oireile. Erilaisille hajusteille ja useille kemikaaleille herkistyneiden
henkilöiden osuutta Suomen väestöstä tullaankin
kartoittamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa Finohtan työryhmä kokoaa
kirjallisuuskatsausta tieteellisistä tutkimuksista, joissa
on selvitetty erilaisten ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmien
vaikutusta monikemikaaliyliherkkyyteen. Katsauksen odotetaan valmistuvan
tämän vuoden aikana.
Helsingissä 16 päivänä tammikuuta
2012
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 451/2011 rd undertecknat
av riksdagsledamot Hanna Tainio /sd:
Är regeringen medveten om läget i fråga
om den som lider av multipel kemisk överkänslighet,
vilka åtgärder har vidtagits och vidtas för
att förbättra läget
och kommer åtgärder att vidtas för
att se till att doftöverkänslighet ges ett diagnosnummer
för att få sjukdomsstatus?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Alla naturämnen, naturmaterial, möbler, kosmetiska ämnen,
tvättmedel o.s.v. består av olika kemikalier.
En del av kemikalierna är syntetiska, d.v.s. de har målmedvetet
framställts av människorna, och en del härstammar
från naturen. Allergirelaterad överkänslighet
kan utvecklas mot kemikalier från bägge grupperna.
Under de senaste åren har man i hög grad diskuterat
icke-allergirelaterad överkänslighet mot luktämnen.
Det är vanligt med känslighet mot starka dofter
och känsligheten påträffas hos bl.a. personer
som lider av migrän, gravida och astmatiker. Hos en del
utvecklas en generell överkänslighet och kraftiga
symptom som utlöses av ett flertal kemiska och fysikaliska
retningar. Som bäst pågår diskussioner,
utredningar och forskningar i stor utsträckning också kring
den inverkan som kemikalier och mikrober som finns i anslutning
till dålig inneluft och fuktskador har på utvecklingen
av överkänslighet.
De generella symptomen som förekommer hos personer
som har utvecklat multipel kemisk överkänslighet
har också vissa gemensamma drag med övriga symptomkomplex
som är svåra att diagnostisera även om
de faktorer som misstänkts utlösa symptomen varierar.
Som exempel på de här kan nämnas elöverkänslighet,
kroniskt utmattningssyndrom, sjuka hus-symptomkomplex och mögelrelaterad
symptombild. Diagnostiseringen av tillstånden i fråga
försvåras av mångformigheten hos de generella
symptomen och bristen på diagnostiska prov samt det faktum att
man med ett flertal vetenskapliga forskningar inte har kunnat påvisa
en mekanism mellan den faktor som misstänks vara orsaken
och symptombilden. Såsom riksdagsledamot Tainio konstaterar
i sin fråga har doftöverkänslighet utretts
globalt redan i tjugo års tid, man har dock inte kunnat
skapa enhetliga diagnostiska metoder och kriterier. En diagnos baserar
sig i praktiken på de symptom som en patient berättar
sig ha.
I Finland strävar man efter att genom medicinska undersökningar
hitta den sjukdom som orsakar symptomen och klassificera den enligt
symptom och sjukdomsdiagnos. Det är viktigt att utreda
orsaken för att en person ska kunna få adekvat och
effektiv behandling av sin sjukdom. De nummer som i Finland används
vid sjukdomsklassifikationen baserar sig på Världshälsoorganisationen
WHO:s sjukdomsklassifikation och därför är erhållandet
av ett särskilt diagnosnummer bundet till den internationella
utvecklingen och den allmänna uppfattningen inom branschen.
Sjukdomsklassifikationen är ett systematiskt sätt
för att klassificera diagnoser och hälsoproblem
för t.ex. statistikföring. En egen särskild
sjukdomsklassifikationskod är emellertid inte en förutsättning
för att få en diagnos och inte heller för
att en patient ska få vård. Symptomkomplexet vid
multipel kemisk överkänslighet har ingen kod i
den internationella klassifikationen ICD-10 som upprätthålls
av WHO och inte heller i den finländska sjukdomsklassifikationen
ICD-10 eftersom man fortfarande inte har fastställt enhetliga
diagnoskriterier för symptomkomplexet multipel kemisk överkänslighet.
Symptomen vid kroniskt trötthetssyndrom kan påminna
om symptomen vid multipel kemisk överkänslighet.
Anvisningar om diagnostiseringen av kroniskt trötthetssyndrom
avsedda för läkare hittas i den webbaserade databasen
Terveysportti.
Medborgarnas rätt till tillräckliga hälsovårdstjänster
garanteras genom lag och kommunerna är skyldiga att tillhandahålla
tjänsterna — och även se till att de är
tillräckligt högklassiga och omfattande.
Diagnostiken preciseras i takt med att kunskaperna om de mekanismer
som orsakar symptomen ökar. I fråga om multipel
kemisk överkänslighet kan diagnostiken preciseras
redan under de närmaste åren om man för
symptomkomplexet förmår skapa enhetliga kriterier
på samma sätt som man har gjort för t.ex.
fibromyalgi.
Ministrarna i den nuvarande och föregående regeringen
har ofta kontaktats av medborgare som upplever sig vara överkänsliga
mot kemikalier, dofter, mögel eller el i hemmet och/eller
på arbetsplatsen. Den gemensamma faktorn för de här
personerna är att de i sådana situationer och förhållanden
där personer vanligen inte reagerar med symptom får
symptom som medför påtagliga olägenheter
i livet. Man kommer därför att kartlägga
den andel av den finländska befolkningen som lider av doftöverkänslighet
och multipel kemisk överkänslighet med hjälp
av en enkätundersökning som utförs av
Institutet för hälsa och välfärd.
Arbetsgruppen Finohta vid Institutet för hälsa
och välfärd sammanställer en litteraturöversikt över
vetenskapliga forskningar där man har utrett vilken inverkan
olika förebyggande metoder och behandlingsmetoder har på multipel
kemisk överkänslighet. Översikten förväntas
bli klar i år.
Helsingfors den 16 januari
2012
Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson