Rakentamiseen käytettävän puutavaran määrä on romahtanut Suomessa viidestä miljoonasta kuutiosta kahteen miljoonaan kuutioon viimeisen 20 vuoden aikana. Myös puuta käyttävä pientalorakentaminen on pudonnut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen, ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen marginaalista.
Samaan aikaan muualla Euroopassa puurakentaminen on kehittynyt voimakkaasti ja edustaa rakentamisen valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen rakentamisessa puun käyttö on jopa 30 prosentin luokkaa, mutta Suomessa se on vain ykkösprosenttien tasolla. Tallinnassa uudet talot edustavat näyttävää hybridirakentamista, mutta Suomessa tällainen rakentaminen on käytännössä olematonta. Baltian maissa, Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä puukerrostalorakentamisesta on tullut jokapäiväistä.
Puurakentamisen toimijat arvostelevat, että Suomessa vuosikymmeniä puhuttu puurakentamisen edistäminen vesitetään päätöksenteossa. Arvostelu kohdistuu jopa yksittäisiin virkamiehiin, joiden nähdään jarruttavan puurakentamisen kehittymistä. Myös tulossa olevan rakennuslain muutoksen materiaalien päästöjä koskevia kriteerejä pidetään puurakentamisen toimijoiden taholta niin löysinä, etteivät ne edistä rakentamisen päästöjen vähentämistä. Heidän mielestään rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on luotu tavalla, joka peittää materiaalivalintojen merkityksen. Tätä alan toimijat perustelevat sillä, että koska hiilijalanjälki lasketaan koko elinkaarelle 30—50 vuoden ajalta, laskelma korostaa energiankäyttöä eivätkä materiaalivalinnat näy laskennassa riittävästi.
Puurakentamisen esteenä ala näkee, että rakentamisen arvoketju suunnittelusta ja normituksesta toteutukseen on luotu betonirakentamiselle. Tämän seurauksena puun asema rakentamisessa on heikko, vaikka tekniset ja ympäristöperusteet olisivat sitä tukevia.
Pääministerin Orpon hallitusohjelmassa on seuraavat puurakentamiseen liittyvät kirjaukset:
”Uudistetaan rakentamisen sääntelyä puurakentamisen vauhdittamiseksi ja parannetaan alan vientimahdollisuuksia.”
”Edistetään kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista. Puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen. Puurakentamista lisätään kannustimin sekä purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI-rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen.”
Näistä kirjauksista huolimatta hallitus päätti lakkauttaa puurakentamisen kehittämisohjelman, eikä hallitusohjelma sisällä mitään konkreettisia toimenpiteitä puurakentamisen edistämiseksi.