Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Turkki ja Azerbaidžan ovat pitkään syyllistyneet maiden hallintoja kritisoineiden toimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien perusteettomiin pidätyksiin. Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) mukaan Turkissa on tällä hetkellä 95 toimittajaa vangittuina, mikä on enemmän kuin missään muussa Euroopan neuvoston jäsenmaassa. Turkissa istuukin Kiinan jälkeen eniten toimittajia vangittuina kaikista maailman valtioista.
Turkissa toimittajia saatetaan pidättää mielivaltaisin perustein kuukausiksi tai jopa vuosiksi odottamaan oikeudenkäyntejä. Poliittisin perustein tehdyissä pidätyksissä on kyse toimittajien sanan- ja ilmaisunvapauden rajoittamisesta sekä vapaudenriistosta. Toimittajat ilman rajoja -järjestön ylläpitämässä lehdistönvapausindeksissä Turkki asettuu sijalle 154 ja Azerbaidžan sijalle 168 (180).
Koronapandemian vallitessa pidätettyjen toimittajien oikeudet terveyteen ja jopa elämään vaarantuvat, sillä rangaistuslaitosolosuhteissa etenkin COVID-19-riskiryhmiin kuuluvat ovat vaarassa saada hengenvaarallisen tartunnan. Tutkintavankeudessa olevia riskiryhmiin kuuluvia ovat tällä hetkellä muun muassa toimittaja ja kirjailija Ahmet Altan, kurdipoliitikko Selahattin Demirtas ja kansalaisyhteiskuntavaikuttaja Osman Kavala. Huhtikuussa Turkin vankiloissa oli jo tartuntoja sekä COVID-19-tautiin liittyviä kuolemantapauksia.
Koronaviruksen leviämisen estämiseksi Turkin parlamentti sääti huhtikuussa lain, joka johti kymmenientuhansien vankien vapauttamiseen. Laki ei kuitenkaan mahdollista esimerkiksi terrorismisyytöksistä vangittujen tai tuomittujen vapauttamista, ja valtaosa toimittajista ja ihmisoikeuspuolustajista kuuluu — hatarin perustein — tähän kategoriaan. Amnesty International (Amnesty) toteaakin, että "lakiesitys ei koske epäoikeudenmukaisesti syytettyjä ja vangittuja toimittajia, ihmisoikeuspuolustajia ja muita ainoastaan oikeuksiensa harjoittamisen takia vangittuja ihmisiä." Amnesty vaatii Turkin viranomaisilta heidän välitöntä vapauttamistaan. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on vaatinut Turkilta Osman Kavalan välitöntä vapauttamista.
EIT vaati niin ikään toukokuussa Azerbaidžanin viranomaisilta tutkivan toimittajan Khadija Ismayilovan vapauttamista. Tuomioistuimen mukaan Ismayilova on väärin perustein vangittuna. Azerbaidžanissa pidätettyjä toimittajia on tällä hetkellä yhteensä kymmenen. PACE:n mukaan moni toimittajista vangittiin tekaistuin perustein sen jälkeen, kun he olivat tuottaneet julkisuuteen sisältöjä maan koronatilanteesta ja valtionjohdon toimenpiteistä sen suhteen.
Sekä Turkki että Azerbaidžan ovat Euroopan neuvoston jäseninä sitoutuneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EIT:n mukaan molemmat valtiot rikkovat tällä hetkellä sopimuksen velvoitteita.
Myös Suomen velvollisuus on tehdä voitavansa ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Suomen on pidettävä Turkin ja Azerbaidžanin poliittisten vankien tilannetta esillä sekä kahdenvälisissä suhteissaan maiden kanssa että kansainvälisillä areenoilla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: