Suomen nykylainsäädännön mukaan asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tosiasiallisina edunsaajina pidetään kaupparekisteriin merkittyjä hallituksen jäseniä. Lisäksi tosiasiallisen edunsaajan selvittämiseksi omistusketjua tarvitsee seurata vain kahden yritystason verran, jolloin todelliset omistussuhteet jäävät helposti pimentoon. Käytännössä nykyrakenteiden puitteissa tosiasiallisen edunsaajan selvittäminen kiinteistöalalla onkin tosiasiallisen edunsaajan rekisteröintiä koskevan sääntelyn jälkeenjääneisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. 

OECD on raportissaan https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2022/08/global-forum-on-transparency-and-exchange-of-information-for-tax-purposes-finland-2022-second-round9662f73e/9d732003-en.pdf suositellut Suomelle, että tosiasiallista edunsaajaa koskevaa sääntelyä ja ohjeistuksia tulisi päivittää. Raportin mukaan Suomessa tulisi varmistaa, että tosiasiallista edunsaajaa koskeva tieto olisi täsmällistä, ajantasaista ja niiden tahojen käytettävissä, jotka tarvitsevat tietoa esimerkiksi asiakkaan tunnistamiseen liittyvän prosessin hoidossa. Tämä edesauttaisi myös investointeja kiinteistöalalla ja tehostaisi rahoitusmarkkinoiden toimintaa nykyisestä. 

Parhaillaan valtiovarainministeriössä on käynnissä hanke rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan sääntelyn kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi. Lisäksi kiinteistöalaa koskevaa sääntelyä on pyritty muutoin kehittämään kansallisen turvallisuuden näkökulmasta esimerkiksi pysäyttämällä hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kansalaisten kiinteistökaupat Suomessa. Samaan aikaan näyttää kuitenkin siltä, että kysymys tosiasiallisen edunsaajan rekisteröintiä koskevasta sääntelystä olisi edelleen jäämässä ratkaisematta. Voidaan perustellusti kysyä, mitä vaikutuksia tällä on mahdollisen rikollisen toiminnan ja Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmista. 

Yksi ongelma rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan näkökulmasta kiinteistöalalla ovat myös kiinteistö- ja huoneistokauppaa koskevan markkinatiedon julkisuuskysymykset. Tietojen laajempi julkisuus ja olemassa olevien rekistereiden käytön salliminen myös rahanpesun torjunnan tarkoituksiin lisäisi läpinäkyvyyttä ja edistäisi viranomaisten toimintamahdollisuuksia rahanpesun torjumiseksi.