KIRJALLINEN KYSYMYS 458/2013 vp
         KK 458/2013 vp - Ismo Soukola /ps 
         
         Tarkistettu versio 2.0
         Poliisin työhön liittyvä pakollinen
            aseharjoittelu
         
       
      
      
         
Eduskunnan puhemiehelle
      
      
      
         
         Uudenmaan poliisit ovat tehneet ammattiin liittyvää aseharjoittelua
            Sibbo Skytteg ry:n (SSG) ampumaradalla. Nyt Poliisihallitus (POHA)
            vaatii SSG:tä hankkimaan ampuma-aselain 3 luvun 20 §:n
            mukaisen asealan elinkeinoluvan ehtona viranomaisten ampumaharjoittelun
            jatkumiselle ampumaradoilla. Seuran hallitus on päättänyt,
            ettei se hae kyseistä asealan elinkeinolupaa eikä näin
            ollen pysty täyttämään POHA:n
            vaatimusta.
         
         
         SG on Sipoossa vuonna 1961 perustettu rekisteröity,
            aatteellinen urheiluseura, joka kuuluu useaan urheilun valtakunnalliseen
            kattojärjestöön. SSG toimii yhdistyslain
            ja sääntöjensä puitteissa. SSG
            ei toimi elinkeinoharjoittajana, vaan on tuloverolain 22 §:n
            mukainen yleishyödyllinen yhteisö, joka ei harjoita
            kaupallista toimintaa. SSG ei ylläpidä kaupallista
            ampumarataa eikä toiminnallaan tavoittele liiketaloudellista voittoa.
            Kaikki toiminnan tulot käytetään seuran urheilijoiden
            tukemiseen, ampumaradan kehittämiseen ja radan ylläpitokulujen
            kattamiseen. SSG:llä ei ole mahdollisuuksia ryhtyä elinkeinoharjoittajaksi,
            vaan se aikoo jatkossakin toimia tuloverolain 22 §:n
            mukaisena yleishyödyllisenä yhteisönä.
         
         
         Yllä olevin perusteluin SSG irtisanoi kaikki viranomaisten
            ampumaharjoittelusopimukset Sipoon keskusampumaradalla vedoten viranomaisen
            toiminnasta johtuvaan ylivoimaiseen esteeseen (force majeure). Seura
            kertoi ettei ole voinut ennakoida POHA:n laintulkintaa sopimuksia tehtäessä.
         
         
         Poliisi toiminnassaan joutuu harjoittelemaan ampuma-aseiden
            käyttöä ja näin ollen menettää Uudellamaalla
            olevan harjoittelupaikan. Se aiheuttaa poliisihallinnolle
            rahanmenoa, koska vastaavat harjoitteluolosuhteet täytyy
            hankkia toisaalta. Korvaavan paikan löytyminen on hankalaa.
            Työhön kuuluva aseharjoittelu on pakollinen osa
            poliisin toimintaa, siitä ei voi kieltäytyä.
         
         
       
      
      
         
         
         Edellä olevan perusteella ja
            eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
            viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
            kysymyksen:
         
         
         Aikooko asianomainen ministeri tehdä jotain sille
            asialle, että Poliisihallitus vaikeuttaa omien alaistensa
            toimintaa perustelussa mainituin tavoin,
         
         
         mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta
            pääkaupunkiseudun poliisit jatkossakin kykenevät
            harjoittelemaan mm. tuki- ja erityisaseiden käyttöä ja
         
         
         eikö ministeriön tulisi jo kyseenalaistaa poliisihallituksen
            toimet ja estää saman käytännön
            yleistymistä maanlaajuiseksi?
         
         
         
       
      
      
         Helsingissä 28 päivänä toukokuuta
            2013
         
         
       
      
    
   
   
      
      
         
Eduskunnan puhemiehelle
      
      
      
      
         Eduskunnan työjärjestyksen
         27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
         Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
         kansanedustaja Ismo Soukolan /ps näin kuuluvan kirjallisen
         kysymyksen KK 458/2013 vp:
         
         
Aikooko asianomainen ministeri tehdä jotain sille
            asialle, että Poliisihallitus vaikeuttaa omien alaistensa
            toimintaa perustelussa mainituin tavoin,
         
         
         mihin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta
            pääkaupunkiseudun poliisit jatkossakin kykenevät
            harjoittelemaan mm. tuki- ja erityisaseiden käyttöä ja
         
         
         eikö ministeriön tulisi jo kyseenalaistaa poliisihallituksen
            toimet ja estää saman käytännön
            yleistymistä maanlaajuiseksi?
         
         
      Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
      
      Ampuma-aselain (1/1998) 3 luvun 20 §:ssä säädetään,
         että Poliisihallitus antaa ja peruuttaa luvan asealan elinkeinon
         harjoittamiseen. Lupa voidaan antaa:
      
      
      
         - ampuma-aseiden, aseen osien,
            patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten kaupan harjoittamiseen;
         
- ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen
            vaarallisten ammusten valmistamiseen kaupallisessa tarkoituksessa;
         
- ampuma-aseiden ja aseen osien korjaamiseen ja muuntamiseen
            kaupallisessa tarkoituksessa;
         
- kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaan ampumaradan
            pitämiseen;
         
- kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettavaan ampuma-aseiden
            käyttöön kouluttamiseen tässä laissa
            säädettyihin hyväksyttäviin
            käyttötarkoituksiin.
         
Lupa voidaan antaa hakijalle, joka on elinkeinon harjoittamiseen
         oikeutettu, joka ilmoittaa 26 §:ssä tarkoitetun
         vastuuhenkilön sekä jolla taloudellisen tilansa
         puolesta on riittävät edellytykset asealan elinkeinon
         asianmukaiseen harjoittamiseen. Jos hakija on luonnollinen henkilö, hänellä on
         lisäksi oltava 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu
         aseenkäsittelylupa. Lupaa ei anneta, ellei säilytystilojen
         sijaintipaikan poliisilaitos ole hyväksynyt ampuma-aseiden,
         aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilytystiloja.
      
      
      Kansanedustaja Soukolan esiin tuoma asia on otettu Poliisihallituksen
         asehallinnossa tarkasteluun poliisilaitokselta tulleen kyselyn vuoksi. Poliisilaitos
         oli aivan perustellusti ihmetellyt, kuinka se voi maksaa ampumaradan
         käytöstä yhdistykselle, joka ei ole ampuma-aselain
         20 §:n tarkoittamalla tavalla oikeutettu ase-elinkeinon harjoittamiseen.
      
      
      Koska yhdistys on omissa arvioissaan päätynyt
         siihen, että se ei halua muuttaa toimintaansa kaupallisen
         toiminnan suuntaan, vaan haluaa selkeästi pysytellä yleishyödyllisenä toimijana,
         ei sille ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin irtisanoa poliisilaitosten
         kanssa tekemänsä sopimukset. Tilanne on yhdistyksen
         kannalta täysin ymmärrettävä,
         koska ryhtyminen kaupallisen toiminnan harjoittajaksi olisi väistämättä muuttanut
         myös verottajan suhtautumista toimintaan.
      
      
      Poliisihallitus taas ei voi tulkita lakia pelkästään
         omien tarkoitusperiensä kannalta myönteisesti.
         Kyse on ampumaradan pitäjien yhdenvertaisesta kohtelusta,
         koska viranomaiset käyttävät harjoitteluunsa
         myös sellaisia ratoja, jotka ovat hankkineet toiminnalleen
         asealan elinkeinoluvan ja maksavat toiminnastaan asianmukaiset verot
         ja muut maksut.
      
      
      Sibbo Skyttegillen rata on ollut tärkeä harjoittelupaikka
         monelle Etelä-Suomen poliisilaitokselle. Jatkossa harjoittelulle
         tulee etsiä uusia paikkoja ja selvittää esimerkiksi
         Puolustusvoimien mahdollisuus tukea poliisin ja muiden viranomaisten
         harjoittelua entistäkin paremmin. Ongelmia tulee lähinnä pitkien
         ampumamatkojen harjoittelussa. Monella poliisilaitoksella on omia sisäampumaratoja,
         joilla virka-aseella tehtävä harjoittelu ja tasotestaus
         voidaan suorittaa.
      
      
      Sisäasiainministeriössä työskentelee
         parhaillaan työryhmä, jonka toimeksiantoon kuuluu muun
         muassa ampumaratoja koskevan sääntelyn uudistaminen.
         Samalla pyritään siihen, että maassa
         säilyisi riittävä ampumarataverkosto
         ampumaharrastukseen ja -harjoitteluun, myös viranomaisille.
      
      
      
      
         
         Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta
            2013
         
         
         Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
         
       
      
    
   
   
      
      
         
Till
            riksdagens talman
         
      
      
      
      
         I det syfte som anges i 27 § i
         riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
         som saken gäller översänt följande
         skriftliga spörsmål SS 458/2013 rd undertecknat
         av riksdagsledamot Ismo Soukola /saf:
         
         
Tänker den behöriga ministern göra
            något åt att Polisstyrelsen försvårar
            verksamheten för sina egna underlydande på det
            sätt som nämns i motiveringen,
         
         
         vad tänker ministern vidta för åtgärder för
            att poliserna i huvudstadsregionen också i fortsättningen
            ska kunna öva sig i användningen av bl.a. stöd-
            och specialvapen och
         
         
         borde inte ministeriet redan ifrågasätta polisstyrelsens
            agerande och förhindra att samma praxis blir allmän
            i hela landet?
         
         
      Som svar på detta spörsmål
         anför jag följande:
      
      
      I skjutvapenlagen (1/1998) 3 kap 20 § bestäms
         att Polisstyrelsen meddelar och återkallar tillstånd att
         idka näring i vapenbranschen. Tillstånd kan meddelas
         för:
      
      
      
         - handel med skjutvapen, vapendelar,
            patroner och särskilt farliga projektiler;
         
- tillverkning av skjutvapen, vapendelar, patroner och särskilt
            farliga projektiler i kommersiellt syfte;
         
- reparation och modifiering av skjutvapen och vapendelar
            i kommersiellt syfte;
         
- i kommersiellt syfte bedriven skjutbaneverksamhet;
- i kommersiellt syfte bedriven utbildning i användningen
            av skjutvapen för ett godtagbart användningssyfte
            som avses i denna lag.
         
Tillstånd kan meddelas en sökande som är
         berättigad att idka näring, som utnämner
         en ansvarig person enligt 26 § och som med tanke på sin
         ekonomiska situation har tillräckliga förutsättningar att
         idka näring i vapenbranschen på behörigt
         sätt. Om den sökande är en fysisk person
         ska han dessutom ha ett vapenhanteringstillstånd enligt
         27 § 1 mom. Tillstånd meddelas inte, om inte förvaringslokalerna
         för skjutvapen, vapendelar, patroner och särskilt
         farliga projektiler har godkänts av polisinrättningen
         på den ort där förvaringslokalerna är
         belägna.
      
      
      
      Den fråga som riksdagsledamot Soukola tar upp har granskats
         vid Polisstyrelsens vapenförvaltning på grund
         av en förfrågan från en polisinrättning.
         Polisinrättningen hade på goda grunder förundrat
         sig över hur den kan betala ersättning för
         användningen av en skjutbana åt en förening som
         enligt 20 § i skjutvapenlagen inte är berättigad
         att idka näring i vapenbranschen.
      
      
      
      Eftersom föreningen själv gjort bedömningen att
         den inte vill ändra sin verksamhet i en kommersiell riktning
         utan helt klart vill fortsätta som en allmännyttig
         aktör har föreningen inte sett några
         andra alternativ än att säga upp sina avtal med
         polisinrättningen. Ur föreningens synvinkel är
         situationen fullt förståelig, eftersom en etablering
         som idkare av näringsverksamhet ofrånkomligen
         skulle ha påverkat också beskattarens förhållningssätt
         till verksamheten.
      
      
      Polisstyrelsen kan för sin del inte tolka lagen så att
         den gynnar enbart dess egna syften. Det handlar om likabehandling
         av skjutbanornas upprätthållare, eftersom myndigheterna
         också övar på skjutbanor vars upprätthållare
         har skaffat näringstillstånd inom vapenbranschen
         och betalar lagstadgade skatter och andra avgifter för
         sin verksamhet.
      
      
      Sibbo Skyttegilles skjutbana har varit en viktig övningsplats
         för många polisinrättningar i Södra
         Finland. I fortsättningen bör man söka
         nya platser att öva på och utreda vilka möjligheter t.ex.
         försvarsmakten har att bättre stödja
         polisens och andra myndigheters skytteträning. Det som främst
         kommer att bli ett problem är övningen i långhållsskytte.
         Många polisinrättningar har egna inneskjutbanor,
         där övningsskjutning med tjänstevapen
         och nivåtestning kan utföras.
      
      
      Vid inrikesministeriet arbetar som bäst en arbetsgrupp
         som bland annat har i uppdrag att förnya bestämmelserna
         om skjutbanor. Samtidigt vill man att det i landet ska bibehållas
         ett tillräckligt stort nätverk av skjutbanor för
         skyttehobby och skjutövningar, även för
         myndigheternas behov.
      
      
      
      
         
         Helsingfors den 10 juni 2013
         
         Inrikesminister Päivi Räsänen