Yhä useampi suomalainen käyttää kirjallisuutta äänikirjojen muodossa. Samalla digitalisaatio ja maksulliset suoratoistopalvelut ovat muuttaneet kirjallisuusmarkkinoita. Kehitys on vahvistunut entisestään, kun suuret kansainväliset yhtiöt, kuten Spotify, ovat tulleet äänikirjamarkkinoille. 

Kirjailijajärjestöt ovat toistuvasti huomauttaneet, että äänikirjojen suoratoiston korvausmallit johtavat usein siihen, että tulot ovat pieniä ja vaikeasti ennakoitavissa. Korvaus perustuu usein kuunteluaikaan tai suoratoistojen määrään eikä ole suhteessa kirjallisen teoksen vaatimaan työmäärään. Tämä herättää kysymyksiä siitä, turvaako nykyinen järjestelmä ammattimaisen kirjailijuuden ja monipuolisen kotimaisen julkaisutoiminnan edellytykset pitkällä aikavälillä. 

Norjassa tähän kehitykseen on hiljattain vastattu lainsäädännöllä. Vuonna 2024 siellä tuli voimaan uusi kirjalaki, ja 1.1.2025 alkaen myös äänikirjoilla on kiinteä hinta ensimmäisten 12 kuu-kauden ajan niiden julkaisemisesta. Näin ollen maksullisissa suoratoistopalveluissa ei saa tuona aikana olla uusia norjalaisia äänikirjoja, vaan ne on myytävä kiinteään hintaan. Lisäksi laki velvoittaa suoratoistopalvelut tarjoamaan kaikki uudet norjalaiset äänikirjat myyntiin. Sääntely koskee norjaksi Norjassa julkaistavia kirjoja. 

Norjan sääntelyllä on pyritty vahvistamaan kirjailijoiden asemaa, tekemään tuloista paremmin ennakoitavia ja pienentämään riskiä siitä, että äänikirjamarkkinat keskittyvät harvoille kansainvälisille toimijoille.