Ihmisen kyky päättää omista asioistaan voi vanhuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi alentua merkittävästi. Näissä tapauksissa ihminen saattaa tarvita itselleen edunvalvojan toimimaan puolestaan. Edunvalvoja tarvitaan myös tilanteissa, joissa alaikäisen edunvalvojana toimiva menettää kykynsä edustaa tätä pätevästi. 

Viranomainen voi määrätä ihmiselle hakemuksesta edunvalvojan. Vaihtoehtoisesti viranomainen voi vahvistaa ihmisen tekemän edunvalvontavaltuutuksen, jolloin valtuutuksessa tarkoitettu valtuutettu voi edustaa päämiestään.  

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaa digi- ja väestötietovirasto. Virasto määrää myös edunvalvojan ihmisen itsensä sitä hakiessa. Mikäli ilmoitus edunvalvojan tarpeesta tulee muulta kuin ihmiseltä itseltään, virasto tekee asiasta selvityksen ja hakee edunvalvojan määräämistä käräjäoikeudelta.  

Viranomaisen asiassa tekemän ratkaisun jälkeen edunvalvoja voi edustaa päämiestään tämän asioissa.  

Edunvalvonnan toimeenpanossa ongelmaksi ovat muodostuneet pitkät käsittelyajat. Edunvalvojan määrääminen ja valtuutuksen vahvistaminen voi kestää useita kuukausia. Tämä vaikeuttaa päämiehen asioiden tarkoituksenmukaista hoitamista.  

Ongelmia ilmenee esimerkiksi kiinteistönkaupassa. Viranomaisen ratkaisun viipyminen hankaloittaa ja viivästyttää kaupantekoa. Pahimmillaan kauppa peruuntuu kokonaan edunvalvontapäätöstä odotettaessa.  

On tärkeää, että edunvalvojien määrääminen ja edunvalvontavaltuutusten vahvistaminen sujuvat nopeasti. Tämä on välttämätön edellytys päämiehen omaisuuden tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle ja talouden toimivuudelle.