Sähköntuotantokapasiteetin kasvattaminen on keskeisimpiä edellytyksiä Suomen vihreän siirtymän hankkeiden vauhdittamiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana etenkin tuulivoiman hyödyntäminen on kasvanut merkittävästi. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2023 sähköä 14,4 TWh, mikä vastasi jo noin 18 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. 

Tuulivoimahankkeiden toteutuminen on paitsi yhteiskunnan etu, myös monien kuntien, kaupunkien ja yksityisten maanomistajien intresseissä. Kuntatalouden vaikeina aikoina tuulipuistoista saatavat kiinteistöverotuotot ovat monen kunnan talouden pelastus. Parhaassa tapauksessa merkittävä kiinteistöverotuottojen kasvu mahdollistaa esimerkiksi kuntalaisten entistä paremman palveluiden järjestämisen ja matalamman kunnallisverotuksen. 

Tuulivoimahankkeisiin sisältyy myös negatiivisia vaikutuksia, jotka tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon jo siksikin, että tuulivoimaa ylipäätään voidaan rakentaa paikallisten hyväksymillä ehdoilla. Uudet tuulivoimalat ovat kokoluokaltaan aiempaa korkeampia ja tuulipuistot pinta-alaltaan suurempia. Puiston sijoittumisen kannalta keskeistä on läheinen etäisyys suuriin voimalinjoihin. 

Puutteellinen vaikutusarviointi johtaa muun muassa tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvon alenemiseen, meluhaittoihin ja tarpeettomaan metsäkatoon. Maanomistajan omaisuudensuojan kannalta erityisen väärin on, että johtokäytäviä varten lunastettavasta maasta ei makseta edelleenkään tosialliseen arvoon perustuvaa korvausta. 

Tuulivoimahankkeiden tulee täyttää jatkossa vaatimus kokonaiskestävyydestä, siten että hankkeissa huomioidaan taloudellisten seikkojen ohella myös ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden näkökohdat. Vaikka mainittuja näkökohtia on kyetty tuoreimmissa tuulivoimahankkeissa huo-mioimaan osittain aiempaa paremmin, on välttämätöntä, että tuulivoimarakentamiselle saadaan lakiin kirjattua selkeät minimivaatimukset. Purkurahastojen vaatimus tulisi kirjata lakiin ja sen tulee koskea myös seuraavia omistajia, mikäli omistaja vaihtuu. 

Sääntelyä on tarpeen päivittää, jotta huomioiduiksi tulevat nykyistä paremmin esimerkiksi suojaetäisyydet, lunastusasiat, purkurahastot, johtokäytävien kustannusten jaot, haittakorvaukset, ympäristöluvat ja melumallinnuksen ohjeiden päivitykset. Näin saadaan vähennettyä metsäkatoa sekä parannettua omaisuudensuojaa ja tuulivoiman hyväksyttävyyttä. Orpon hallituksella on valmisteilla uusi alueidenkäyttölaki ja eduskuntaan saapui juuri lunastuslainsäädännön uudistaminen, joilla molemmilla on suoraan vaikutusta tuulivoimahankkeisiin. Oli suuri pettymys, että lunastuslakiin ei otettu markkina-arvoista korvausta mukaan tuulivoimayhtiöiden johtokatujen osalta.