Viimeksi julkaistu 27.11.2021 15.52

Kirjallinen kysymys KK 52/2019 vp 
Timo Heinonen kok 
 
Kirjallinen kysymys nopeusrajoituksen ilmoittamisesta automaattisen nopeusvalvonnan yhteydessä sekä liikenneturvallisuuden parantamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Nykyisen hallituksen tavoitteena on pystyttää kautensa aikana, vuoteen 2023 mennessä, Suomeen yhteensä 500 uuden teknologian peltipoliisia. Peltipoliisi ei kuitenkaan korvaa oikeiden poliisimiesten ja -naisten asemaa ja tärkeyttä. Teille tarvitaan eläviä poliiseja ja partioita, joiden toimintaan voi yhdistää myös älykkään ja oikeisiin asioihin kohdistuvan kameravalvonnan. Ehdotukseni on, että hallituksella olisi syytä arvioida uudelleen myös aiemmin tehtyä päätöstä liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Nyt olisi tarpeen myöntää aiemmin tehty ratkaisu vääräksi ja ottaa takaisin käyttöön laajasti arvostustakin nauttinut liikkuva poliisi.  

Keväällä kaikki hallituspuolueet vielä sitoutuivat poliisien määrän nostoon 7 850 poliisiin. Hallitusohjelman mukainen poliisien lisäys jää arviolta kuitenkin vain noin 7 500 poliisiin. Liikenneturvallisuuden kannalta on huomattavasti turvallisempaa lisätä poliisien partiointimääriä tiestöllä kuin lisätä vain ja ainoastaan peltipoliisien määrää.  

Täten peltipoliisit näyttäytyvätkin nyt enemmän sakkotulojenkeräyslaitteina kuin liikenneturvallisuuden kasvattajina. Trafin vuonna 2018 julkaisema tutkimus kiinteän automaattivalvonnan vaikutuksista osoittaa, että ihmisten asenteet automaattista nopeusvalvontaa kohtaan ovat huonontuneet. Automaattisen nopeusvalvonnan tekee hyväksyttävämmäksi se, jos ihmiset kokevat, että valvontaa toteutetaan liikenneturvallisuuden edistämiseksi sekä ylinopeuksien vähentämiseksi eikä esimerkiksi sakkotulojen keräämiseksi. Lisäksi tutkimuksesta selviää se, että peltipoliisien vaikutuksia on yliarvioitu liikenneturvallisuuden parantamisessa. Laajentaakseen peltipoliisien tuomia käyttömahdollisuuksia niitä voitaisiin käyttää muiden maiden (esim. Alankomaat) tapaan paljon laajemmin esimerkiksi punaisia päin ajamisen valvomiseksi sekä risteysalueiden ja suojateiden valvontaan.  

Samainen tutkimus kertoo, että kameravalvonnan toistomerkki sijoitetaan nykyisin maantien liittymän jälkeen noin 150—250 metriä nopeusrajoitusmerkin jälkeen. Koska nopeusrajoitusta ei ilmoiteta peltipoliisin välittömässä läheisyydessä, aiheutuu vaaratilanteita ihmisten äkillisten jarrutteluiden takia, kun oikeaa nopeusrajoitusta ei välttämättä muisteta tai sitä aletaan empiä juuri ennen kameraa. Teknologia on osin korjannut tätä ongelmaa, esimerkiksi Google on vuoden alusta ilmoittanut karttapalvelussaan peltipoliisin sijainnin ja senhetkisen nopeusrajoituksen. Tähän ei kuitenkaan voi luottaa täysin esimerkiksi tietyömaa-alueilla, joilla on käytössä alennetut nopeusrajoitukset. Lisäksi täytyy muistaa, että navigaattoria ei ole kaikilla käytössä. Ilmoittamalla vallitsevan nopeusrajoituksen peltipoliisin välittömässä läheisyydessä ihmisten asenteet automaattista nopeusvalvontaa kohtaan saattaisivat jälleen parantua. Lisäksi tahaton ylinopeus vähenisi ja samalla liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti, kun äkkijarruttelu vähenisi. Uuden teknologian peltipoliisien kohdalla nopeusrajoitusmerkin tulisi sijaita lisäksi lähellä valvonta-alueen alkua. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis tuomaan nopeusrajoitusmerkit näkyviin peltipoliisitolppien välittömään läheisyyteen,  
olisiko hallitus valmis käyttämään kamerateknologiaa tehokkaammin liikenneturvallisuuden parantamiseen esimerkiksi siirtämällä kameroita risteysalueiden ja suojateiden valvontaan ja  
onko hallitus valmis palauttamaan laajasti kaivatun liikkuvan poliisin, joka keskittyisi todelliseen liikenneturvallisuusvalvontaan? 
Helsingissä 16.7.2019 
Timo Heinonen kok