Erityisesti kriisiaikana koitellaan ihmisten henkistä kestävyyttä. Kulttuurin merkitys hyvinvoinnille on kiistaton. Kulttuuri tarvitsee kuitenkin näkymän tulevasta. Kulttuuri ei saa kuolla koronaan. 
Koronarajoitukset ovat kohdistuneet voimakkaasti kulttuuri- ja tapahtuma-alaan. Toimiala on moninainen, ja välttämättömät rajoitustoimenpiteet on toteutettu ennen kaikkea yleisö- ja kokoontumisrajoituksin.  
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kantaa suurta huolta alan tulevaisuudesta. Tarvitsemme läpinäkyvää julkista keskustelua siitä, mikä on hallituksen suunnitelma, jolla luodaan näkymää tulevasta. Tapahtuma-ala tarvitsee ennakoitavan toimintaympäristön, jossa ohjeistukset ja rajoitukset mahdollistavat tapahtumien ja tilaisuuksien terveysturvallisen suunnittelun ja järjestämisen. 
Tapahtuma-ala on merkittävä työllistäjä. Tapahtumateollisuudessa toimii 3 200 yritystä, toimialan kokonaisarvo ennen koronaa oli 2,35 miljardia euroa ja toimiala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Alan yritysten liikevaihdot ovat viimeisten kymmenen kuukauden ajalta pudonneet 80—95 %. Lomautettuina on vuoden 2020 aikana ollut 10 000 työntekijää, ja kokonaan työllistämättä on jäänyt jopa 136 000 tilapäistä työntekijää. Tapahtumateollisuuden menetysten on vuoden 2020 osalta arvioitu nousevan kokonaisuutena jopa 1,9 miljardiin euroon. Tapahtuma-ala käsittää erilaisia toimijoita niin teattereista, konserteista ja festivaaleista urheilutapahtumiin ja messuihin kuin pienempiin kyläjuhliin. Tilanne on vakava. 
Tapahtuma-alan toimijat ovat maan parhaita tapahtumien järjestäjiä, ja nyt heidän osaamiseensa on luotettava. Toimialan osalta on nyt tärkeää, että siirrytään ajattelemaan, miten tapahtumien järjestäminen on turvallisesti mahdollista, eikä ajatella, miten toimintaa voidaan edelleen rajoittaa. Hallituksen toimesta on toki valmisteltu turvallisen tapahtuman periaatteet, mutta näitä ei ole riittävässä määrin huomioitu valtakunnallisista ja alueellisista koronarajoituksista päätettäessä. 
Lähes vuoden kohta jatkuneen koronaepidemian aikana Kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenet ovat tehneet useita kirjallisia kysymyksiä sekä toimenpidealoitteita alan toimintaedellytyksistä. Ne ovat käsitelleet laajasti niin kulttuuritoimijoiden toimeentuloa ja tapahtumien järjestämismahdollisuuksia kuin kustannustuen kohdistumistakin.  
Hallitus on, sinänsä aivan perustellusti, luonut erilaisia kompensaatiomalleja, joilla alan toimijoiden vahinkoja on pyritty kattamaan. Niin opetus- ja kulttuuriministeriön kuin työ- ja elinkeinoministeriönkin kautta on jaettu suoria tukia alan toimijoille. Valitettavasti tukimallit eivät ole kohdistuneet täysin tarkoituksenmukaisesti eivätkä todelliset häviäjät ole saaneet kompensaatiota menetyksistään. Hallituksen on huomioitava alan erityispiirteet vahvemmin kustannustuen jatkovalmistelussa. Suorien tukien on kannustettava ennen kaikkea siihen, että toimijat uskaltavat suunnitella tulevaa.  
Kokoomuksen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan valtioneuvoston on valmisteltava korvausmalli, joka ottaa huomioon kaikki tartuntatautilain nojalla toteutettujen elinkeinotoiminnan rajoitusten aiheuttamat taloudelliset vahingot toimijoille.  
Sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti mietinnössään (StVM 1/2021 vp) hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan valtioneuvoston on valmisteltava korvausmalli tartuntatautilakiin lisättäväksi esitetyn uuden 58 g §:n mukaisiin tilojen sulkemisesta aiheutuviin tulonmenetyksiin. Näin ollen korvausta ei edellytettäisi maksettavan tilanteissa, joissa toiminnan rajoitus on tehty tartuntatautilain muun säädöksen nojalla. Esimerkiksi erilaisia tapahtumia rajoitetaan voimassa olevan lain 58 §:n kokoontumis- ja yleisörajoituksia koskevan säännöksen nojalla.