Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/941 riskeihin varautumisesta sähköalalla määrittää, että jokaisen Euroopan unionin jäsenvaltion olisi laadittava ja päivitettävä kansalliset sähkökriisiskenaarionsa alueellisten sähkökriisiskenaarioiden perusteella lähtökohtaisesti joka neljäs vuosi. Näiden skenaarioiden olisi oltava perusta riskeihinvarautumissuunnitelmille. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisikin laadittava riskeihinvarautumissuunnitelma alueellisten ja kansallisten sähkökriisiskenaarioiden perusteella, jotta voidaan varmistaa yhteinen lähestymistapa sähkökriisien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan.
Sähkökriisi voi syntyä monista hyvin erilaisista syistä ja haitata merkittävästi nykyisen sähköriippuvaisen yhteiskunnan toimintaa. On tärkeää, että erilaiset riskit kartoitetaan huolella ja niihin varaudutaan asianmukaisesti. Yksi mahdollisista riskeistä on voimakas aurinkomyrsky eli auringon voimakas hiukkaspurkaus. Maahan osuessaan tällainen myrsky voi olla erittäin tuhoisa sähköjärjestelmille. Voimakkaan aurinkomyrskyn osuminen maahan on yksittäisenä tapahtumana epätodennäköinen, mutta ajan mittaan tilastollisesti käytännössä väistämättä edessä.
Pieniä aurinkomyrskyjä tapahtuu jatkuvasti, eikä niistä ole merkittävää haittaa yhteiskunnalle. Aiempien voimakkaiden aurinkomyrskyjen vaikutukset ovat jääneet kuitenkin rajallisiksi, sillä yhteiskunta ei ole ollut niiden sattuessa yhtä sähköistynyt kuin nykyään.
Vuonna 2015 julkaistun kansallisen riskiarvion mukaan voimakkaan aurinkomyrskyn vaikutukset ihmisiin, talouteen ja yhteiskuntaan olisivat nykyään merkittävät. Esimerkiksi energiahuolto, vesihuolto ja tietoliikenne olisivat vaarassa muun muassa sähköjärjestelmän tai satelliittiyhteyksien vaurioituessa. Koronakriisi on osoittanut kansainvälisen keskinäisriippuvuuden merkityksen taloudelle, ja Suomen etu onkin oman varautumisen ohella varmistaa, että varautuminen Euroopan unionissa ja kansainvälisesti on riittävää.
Suomen on syytä olla varautunut aurinkomyrskyihin sekä edistää varautumista myös Euroopan unionin tasolla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: