Ydinenergian lisärakentaminen on välttämätöntä toimitusvarman, edullisen ja puhtaan sähkön ja lämmöntuotannon takaamiseksi tulevaisuudessa. Suomessa on globaalia kärkeä edustava ydin-energian käyttökokemus, erittäin korkea tieteellinen ja tekninen osaaminen sekä laaja poliittinen ja sosiaalinen tuki ydinvoiman hyödyntämiselle.
Sääriippuvaiset tuotantomuodot, kuten tuulivoima ja aurinkovoima, eivät kykene yksinomaan vastaamaan sähköistyvän Suomen tarpeisiin. Tulevaisuudessa toimitusvarman ja tasaisen energiantuotannon tarve vain kasvaa.
Pienreaktorit, SMR (Small Modular Reactor) -teknologia ovat vanhastaan tunnettu ja turvallinen tapa hyödyntää ydinvoimaa. Pienten reaktoreiden etu on siinä, että niitä voidaan sarjatuottaa, mikä laskee voimalan hintaa ja nopeuttaa rakentamista. Hankkeet teknologian kaupalliseksi hyödyntämiseksi etenevät maailmalla. Esimerkiksi Virossa Fermi Energia suunnittelee aloittavansa maan ensimmäisen SMR-laitoksen rakentamisen vuonna 2031 siten, että energiantuotanto alkaa vuonna 2035. Fermi Energia on valinnut GE Hitachin laitoksen referenssiteknologiakseen. Kanadalainen Ontario Power on valinnut saman reaktorin Darlingtonin SMR-laitokseksi, jonka on tarkoitus käynnistää sähköntuotanto jo vuonna 2028.
Pienydinreaktorit mahdollistavat ydinenergian hyödyntämisen myös uusilla sektoreilla, lämmöntuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Suomessa VTT ja LUT-yliopisto ovat kehittäneet kaukolämmön tuotantoon soveltuvia SMR-laitoskonsepteja, jotka mahdollistavat päästöjen vähentämisen kustannustehokkaasti kaukolämmöntuotannossa Suomessa. Kiinnostus sähkön ja prosessilämmön sekä vedyn tuotantoon käytettävien pienydinvoimalaitosten käyttöön on lisääntynyt useiden kaupallisten toimijoiden keskuudessa.
Ydinvoiman laajemman hyödyntämisen keskeisin hidaste, jopa este, on se, ettei ydinenergialakia ja ydinturvallisuussääntelyä ole tehty SMR-teknologiaa ajatellen. Ydinenergialain mukainen lupamenettely on pienydinvoiman kannalta raskas ja sisältää poliittisen riskin periaatepäätösmenettelyssä. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen STUK:n ohjeistukset on kirjoitettu Suomen perinteisten ydinvoimaloiden eli kevytvesireaktoreiden näkökulmasta ja ovat raskaat pienydinvoiman näkökulmasta. Jotta SMR-teknologiaa päästään hyödyntämään laajemmin, pitää ydinturvallisuusviranomaisen arvioida modulaaristen ydinlaitosratkaisujen turvallisuus sekä käynnistää säännösmuutostarpeet.
STUK on aiempinakin vuosina pyytänyt rahoitusta ydinenergiasääntelyn kokonaisuudistuksen edistämistä ja SMR-teknologian arviointia varten. Tänä vuonna STUK pyysi osana talousarviovalmistelua ydinenergiasääntelyn kokonaisuudistamistyölle 500 000 euroa sekä SMR-teknologian arviointityölle 300 000 euroa.
STUK on perustellut 500 000 euron rahoitustarvetta ydinenergialain kokonaisuudistustyölle STUK 3/2300/2022, Vuoden 2023 talousarvioehdotus - perustelumuistio 18.3.2022. seuraavasti:
TEM on nyt käynnistänyt ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistuksen ja STUKin osallistuminen on kriittistä hankkeen onnistumiseksi suunnitellussa aikataulussa ja hankkeessa tarvittavan asiantuntemuksen varmistamiseksi. STUK osallistuu työhön aktiivisesti mm. luvitusasioissa, turvallisuusvaatimusten ja valvonnan kuvaamisessa, lainsäädännön saattamisessa perustuslain periaatteiden mukaiseksi sekä tarkastelemalla säännöstön muodostamaa kokonaisuutta (STUKin määräykset ja ohjeet). Turvallisuusvaatimukset perustuvat nykyisin käytännössä pääosin STUKin määräyksiin ja YVL-ohjeisiin. Kokonaisuudistus edellyttää näiden läpikäyntiä ja arviointia.
Ydinenergialain ja sen alaisen säännöstön kokonaisuudistuksessa huomioidaan myös uusien teknologioiden käytön mahdollistaminen turvallisesti ml. pienet modulaariset reaktorit (Small Modular Reactor, SMR). Ilmastonmuutoskeskustelu on herättänyt runsasta keskustelua kansallisesti ja kansainvälisesti SMR:ien hyödyntämisestä energiantuotannossa. Kansalliset toimijat ovat peräänkuuluttaneet ripeää ydinenergialainsäädännön uudistusta huomioiden SMRien erityispiirteet.Lainsäädäntötyöhön on arvioitu tarvittavan STUKin työaikaa vuosittain noin 2 htv. STUK on käynnistänyt myös ydinenergialain alaisen säännöstön kokonaisuudistuksen (STUKin määräykset ja ohjeet), joten TEMin kanssa tullaan keskustelemaan näiden yhteensovittamisesta. STUKin määräysten ja ohjeiden kokonaisuudistukseen arvioidaan käytettävän vuosittain työaikaa noin 4—8 htv.
Lisämäärärahaesitys sisältää STUKin työosuuden ydinenergialain ja -asetuksen kokonaisuudistukseen, ei STUKin määräysten ja ohjeiden uudistusta. Ilman rahoitusta lain kokonaisuudistuksen onnistumiseen liittyy merkittäviä riskejä. Ilman STUKin työpanosta ja osaamista aikataulu uhkaa venyä ja sisällöllisesti uudistus saattaa jopa heikentää ydin- ja säteilyturvallisuutta Suomessa.
STUK on perustellut 300 000 euron rahoitustarvetta pienydinvoiman arviointityölle seuraavasti:
Pienydinvoimalaitosten turvallinen käyttäminen Suomessa edellyttää viranomaistoiminnan kannalta seuraavia asioita:
- turvallisuusarviointiin tarvittavien osaamistarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen
- turvallisuustutkimustarpeiden tunnistaminen ja tutkimuksen käynnistäminen
- turvallisuusarviointiin tarvittavien uusien työkalujen tunnistaminen ja kehittäminen
- laki- ja säännöstöuudistustarpeiden tunnistaminen ja toteuttaminen.
Olennaisin edellä mainituista on osaamistarpeiden tunnistaminen ja kehittäminen. STUK on kehittänyt pienydinvoimalaitoksiin liittyvää osaamistaan osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön (mm. SMR Regulators' Forum sekä keskustelut IAEA:n turvallisuusvaatimusten soveltamisesta uusille teknologioille) ja seuraamalla alan kehitystä Suomessa ja ulkomailla. Osaamisen kehittämisellä STUK varautuu ensisijaisesti mahdollisiin kotimaisiin SMR-hankkeisiin mutta myös lähialueille (esim. Viroon) mahdollisesti rakennettavien laitosten turvallisuusvaikutusten arviointiin. Perehtyminen uuteen teknologiaan on tähän saakka ollut suhteellisen pinnallista, koska työtä on tehty rajallisilla resursseilla.
STUKille tulee jatkuvasti pyyntöjä antaa neuvoja pienydinvoimalaitosten käyttöä harkitseville tahoille (esim. voimayhtiöt, teollisuus- ja tutkimuslaitokset, kunnat ja kaupungit). Ydin- ja säteilyturvallisuusneuvonta on STUKin lakisääteinen velvollisuus. Neuvonta vaatii osaamista, joka on tässä vaiheessa rajallista. Viranomaisilla on neuvonnan lisäksi oltava valmius varmistaa uusien teknologioiden turvallisuus sekä mahdollistaa niiden turvallinen käyttäminen yhteiskunnan odotusten mukaisesti. Nyt valmiuksien kehittämiseen on yhteiskunnassa tarvetta mutta ei rahoitusta. Rahoituksen järjestyminen on keskeistä, jotta STUK voi osallistua potentiaalisiksi valittujen teknologioiden turvallisuuden arviointiin. Arviointiin osallistumalla tunnistetaan kuvassa 1 mainitut SMR-spesifit kysymykset ja pystytään tekemään tarvittavat linjaukset säännöstöuudistustarpeille.
STUK arvioi, että pienydinvoimalaitosten esiarviointiin tarvittava lisärahoitustarve vuodelle 2023 on 300 000 euroa. Rahoitus mahdollistaisi STUKin osallistumisen valittujen sähkön ja kaukolämmöntuotantoon tarkoitettujen pienydinvoimalaitosten esiarviointiin ja sitä kautta pienydinvoimalaitosten turvallisuus- ja luvituskysymysten tunnistamisen sekä ratkaisemisen. Ilman rahoitusta STUKilla ei ole mahdollisuutta vastata yhteiskunnan tai teollisuuden odotuksiin SMR-teknologian käytön mahdollistamisesta turvallisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö puolsi STUK:n rahoitusta ydinenergialain kokonaisuudistustyötä sekä SMR-teknologian arviointia varten. Jostain käsittämättömästä syystä hallitus on kuitenkin päätynyt olemaan myöntämättä rahoitusta tulevaisuuden energiantuotannon kannalta kriittiselle työlle. On selvä poliittinen valinta, ettei 80 500 miljoonan euron valtion talousarviosta muka riitä rahoitusta SMR-teknologian edistämiselle.