KIRJALLINEN KYSYMYS 53/2011 vp
KK 53/2011 vp - Katri Komi /kesk
Tarkistettu versio 2.0
Yksityisteiden rahoitus
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on yksityisteitä noin 350 000
kilometriä. Asuttuja teitä on yli 90 000
kilometriä, ja niistä valtionapuun oikeutettuja
hiukan yli puolet. Yksityistiet ovat hyvin merkittäviä haja-asutusalueiden
liikenteen sekä esimerkiksi metsäteollisuuden
puukuljetusten kannalta, vaikka yksityisteiden liikennemäärät
ovatkin pieniä.
Yksityisteiden tienpito maksaa vuodessa 150—200 miljoonaa
euroa, josta valtion avustus on 23 miljoonaa euroa ja kuntien tuki
30—35 miljoonaa euroa. Pääosan tienpidosta
maksavat tien osakkaat.
Asiantuntija-arvioiden mukaan yksityisteiden kunnon säilyminen
voidaan kestävällä tavalla turvata vasta
35 miljoonan euron määrärahatasolla.
Ruotsissa vastaava luku on 100 miljoonaa euroa.
Yksityisteiden vaikutuspiirissä on noin miljoona suomalaista
ja lukematon määrä eri teollisuusalojen
toimintaa. Valtionapu tulisi nähdä myös
maksuna yksityisteiden yleiskäyttöoikeudesta.
Tällä hetkellä tiekunnat ja tieosakkaat
joutuvat pääasiassa itse maksamaan teiden kunnossapidosta,
paikoin hyvinkin vilkasta yleistä liikennettä varten.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta yksityisteiden
kunto voidaan säilyttää kestävällä tavalla
myös jatkossa?
Helsingissä 16 päivänä elokuuta
2011
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Katri Komin /kesk näin kuuluvan kirjallisen
kysymyksen KK 53/2011 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta yksityisteiden
kunto voidaan säilyttää kestävällä tavalla
myös jatkossa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Yksityiset tiet tarvitsevat säännöllistä kunnossapitoa
ja teiden ongelmakohdat aika ajoin perusparantamista. Tieosakkaat
maksavat pääosin yksityisten teiden tienpidon.
Liikkumistarpeet vaihtelevat erityyppisillä yksityisillä teillä.
Lain mukaan yksityiset tiet on pidettävä tarkoituksen edellyttämässä kunnossa
ja kohtuuttomia kustannuksia aiheuttamatta.
Yksityisten teiden toimijakenttä on laaja. Valtion
ja kuntien avustustoiminta kohdistuu asuttuun yksityistieverkkoon.
Kestävän metsätalouden rahoitus (Kemera)
kohdistuu teihin, joilla metsäkuljetusten osuus on merkittävä.
Pohjois-Pohjanmaan alueella osa kunnista vastaa yksityisten
teiden kunnossapidosta. Kokonaisuudessaan kuntien vuotuinen rahoitusmäärä on 20—30
miljoonaa euroa ja liikennehallinnon kautta myönnettävä valtion
avustus 13 miljoonaa euroa. Puuhuollon turvaamiseen yksityisteillä on
varattu määräaikainen lisärahoitus
10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2009—2011. Maa- ja
metsätalousministeriön momentilta metsäteille myönnettävä Kemera-rahoitus
on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtion avustusta käytetään vain
kohdekohtaiseen korjaukseen ja perusparantamiseen, mutta ei peruskunnossapitoon
kuten esimerkiksi talvihoitoon. Valtion tuella varmistetaan yksityistieverkoston
kestävyyttä. Valtion nykyinen avustustaso on kohtuullinen,
ja yhdessä kuntien panostuksen kanssa yksityisteiden kunto
voidaan tyydyttävästi turvata. Päivittäinen
ja vuosittainen hoito kuuluu tieosakkaille, joita kunnat harkintansa mukaan
avustavat.
Yksityisillä teillä on merkittävä liikenteellinen
rooli, mutta niiden hallinnointi on hajanaista ja jakaantuu suureen
määrään tiekuntia. Yksityisteiden
tienpidon toimintakenttää ja samalla myös rahoitusta
kannattaisi selkiyttää. Tätä pohjustavaa
selvitys- ja kehitystyötä on tehty mm. liikennehallinnossa
viime vuosina. Yksityisteiden ja metsäteiden muodostama
kokonaisuus tulee rationalisoida. Yksityistiekuntia voitaisiin yhdistää toiminnallisesti
taloudellisemmin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tulen parhaani mukaan
edistämään yksityistiehallinnon kehittämistä.
Helsingissä 7 päivänä syyskuuta
2011
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 53/2011 rd undertecknat
av riksdagsledamot Katri Komi /cent:
Vilka åtgärder tänker regeringen
vidta för att underhållet av enskilda vägar
ska skötas på ett hållbart sätt även
i fortsättningen?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enskilda vägar behöver regelbundet underhåll och
vägarnas problempunkter bör tidvis grundförbättras.
Största delen av underhållet av enskilda vägar
betalas av vägdelägarna. Behovet av att använda
vägarna varierar för olika typer av enskilda vägar.
Enligt lagen ska enskilda vägar hållas i sådant
skick som deras ändamål förutsätter, dock
utan att underhållet orsakar oskäliga kostnader.
Aktörsfältet i fråga om enskilda
vägar är brett. Statens och kommunernas understöd
riktas till det bebyggda enskilda vägnätet. Finansieringen av
hållbart skogsbruk (s.k. Kemera-finansiering) riktas till
sådana vägar där andelen skogstransporter är
betydande. I Norra Österbotten ansvarar en del av kommunerna
för underhållet av enskilda vägar. Kommunernas årliga
finansieringsbelopp är sammanlagt 20—30 miljoner
euro och staten understöder med 13 miljoner euro via trafikförvaltningen.
För att trygga virkesförsörjningen på enskilda
vägar har man reserverat en tidsbestämd tilläggsfinansiering
på 10 miljoner euro per år under 2009—2011.
Av jord- och skogsbruksministeriets anslag beviljas för
skogsvägar cirka 10 miljoner euro i Kemera-finansiering
per år.
Statsunderstödet används endast för
reparationer och grundförbättringar av enskilda
objekt, men inte för basunderhåll såsom
t.ex. vinterunderhåll. Genom statsunderstöden
säkerställer man det enskilda vägnätets
hållbarhet. Statens nuvarande understödsnivå är
skälig, och tillsammans med kommunernas insatser är
det möjligt att säkerställa att de enskilda
vägarna hålls i tillfredsställande skick.
Ansvaret för den dagliga och årliga skötseln
ligger på vägdelägarna, som kommunerna
bistår enligt egen prövning.
De enskilda vägarna har stor trafikmässig
betydelse, men förvaltningen av dem är splittrad och
fördelar sig på ett stort antal väglag.
Det vore skäl att göra verksamhetsfältet
för väghållningen och finansieringen
av enskilda vägar klarare. Bland annat inom trafikförvaltningen
har man under de senaste åren gjort sådant förberedande utrednings-
och utvecklingsarbete. Den helhet som de enskilda vägarna
och skogsvägarna bildar bör rationaliseras. Enskilda
väglag kunde slås samman till funktionella helheter
som fungerar bättre ekonomiskt sett. Jag kommer att göra
mitt bästa för att utveckla förvaltningen
av enskilda vägar.
Helsingfors den 7 september
2011
Trafikminister Merja Kyllönen