Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Ensilinjan auttajat tekevät arvokasta työtä. Turvallinen työ kuuluu myös heille.
Ensihoitajien kohtaama väkivalta on valitettavasti yleistä. Pelastus- ja ensihoitohenkilökuntaan kohdistuva väkivalta on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Väkivaltatilanteesta kertovien ilmoitusten määrä on kasvanut vuosittain 15—25 prosenttia. Vuosien 2014 ja 2019 välillä tilanteiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Miltei jokainen ensihoidon työntekijä on kyselyiden perusteella kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Tilanteet ovat myös raaistuneet. Jokin aika sitten uutisoitiin vakavasta vaaratilanteesta, jossa ensihoitajaa puukotettiin työtehtävän aikana.
Rikoslain muutos ei ole ratkaisu vakavaan ongelmaan, mutta se olisi tärkeä yhteiskunnallinen signaali, ettemme hyväksy ensilinjan auttajiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Asiasta eduskunnassa vuosina 2018 ja 2020 tehdyt lakialoitteet eivät valitettavasti ole johtaneet lainsäädännön muutokseen. Ensilinjan auttajan väkivaltainen kohtelu ei ole edelleenkään pääosin sakkorangaistusta ankarammin tuomittu teko. Vastaavasti julkista valtaa käyttävän virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: