KIRJALLINEN KYSYMYS 54/2014 vp
KK 54/2014 vp - Maria Lohela /ps
Tarkistettu versio 2.0
Suomessa asuvien tyttöjen ulkomailla tehtävien ympärileikkauksien
estäminen
Eduskunnan puhemiehelle
YK:n julistamaa tyttöjen ympärileikkauksen
vastaista päivää vietettiin 6. helmikuuta.
Naisten ympärileikkausta eli sukuelinten silpomista, jossa
klitoriksesta leikataan pala, poistetaan kaikki ulkoiset sukupuolielimet
ja/tai emättimen suu ommellaan kiinni, pidetään
länsimaissa lapsen ja aikuisen koskemattomuuden ja vapauden
järjestelmällisen rikkomisen muotona. Se on tehty
laittomaksi Australiassa, Belgiassa, Egyptissä, Espanjassa,
Italiassa, Kanadassa, Keniassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa,
Sveitsissä, Tanskassa, Uudessa-Seelannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa
ja Yhdysvalloissa. Suomessa asiasta ei ole erillistä lakia,
vaan poliisi tutkii tyttöjen ympärileikkauksia
törkeinä pahoinpitelyinä.
Kansainväliset järjestöt ja sopimukset
kieltävät naisten ympärileikkauksen.
Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus
(CEDAW) vaatii valtioita varmistamaan naisten tasavertaisen kohtelun
terveyteen, koulutukseen ja päätöksentekoon
liittyvissä kysymyksissä. YK:n lapsen oikeuksien
sopimus (LOS) puolestaan sitouttaa valtiot suojelemaan lapsia kaikilta
heihin kohdistuvilta ihmisoikeusrikkomuksilta, joihin tyttöjen
ympärileikkaus siis kuuluu. Lisäksi YK:n yleiskokous
hyväksyi joulukuussa 2012 päätöslauselman
A/RES/67/146, joka kieltää naisten
ympärileikkauksen maailmanlaajuisesti. Sen hyväksyivät
konsensuksella kaikki YK:n jäsenmaat. Päätöslauselma
heijastaa yleismaailmallista hyväksyntää sille,
että naisten ympärileikkausta pidetään
ihmisoikeusrikkomuksena, jonka toteutumista valtioiden tulisi estää kaikin
mahdollisin keinoin säätämällä ja
toimeenpanemalla naisia ja tyttöjä suojelevaa lainsäädäntöä.
Kansainvälisestä lainsäädännöstä huolimatta naisten
ympärileikkaus on yhä osassa maailmaa yleisesti
harjoitettu tapa. Maailman terveysjärjestö WHO:n
mukaan maailmassa on jopa 140 miljoonaa ympärileikattua
naista ja tyttöä. Tänäkin vuonna
arviolta kolme miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua
ympärileikatuksi.
Suomessakaan naisten ympärileikkaus ei ole tuntematon
ilmiö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2012
tekemän kyselyn mukaan 70 prosenttia Suomessa asuvista
somalitaustaisista ja lähes joka kolmas kurditaustainen
nainen on ympärileikattu. Selvityksen mukaan 18—29-vuotiaiden
ikäryhmässä yli puolet naisista kertoi kokeneensa
leikkauksen. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2012
julkaiseman Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen
estämisen toimintaohjelma 2012—2016:n mukaan ulkomaillakin tehty
teko on kuitenkin rangaistava, kun se kohdistuu Suomen kansalaiseen
tai Suomessa pysyvästi asuvaan tai kun tekijänä on
Suomen kansalainen. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomessa
asuvan henkilön vieminen ympärileikattavaksi ulkomaille
on rangaistava teko. Suomen on siksi alettava valvomaan nykyistä aktiivisemmin,
että täällä asuvia tyttöjä ei
lähetetä ympärileikattaviksi ulkomaille.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että Suomessa
ennaltaehkäistään paremmin tyttöjen
lähettämistä ulkomaille ympärileikkausta
varten ja
miten hallitus aikoo varmistaa, että naispuolisen
Suomen kansalaisen tai Suomessa asuvan ympärileikkauttamisesta
seuraa rikosoikeudellinen vastuu?
Helsingissä 12 päivänä helmikuuta
2014
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Maria Lohelan /ps näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 54/2014 vp:
Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että Suomessa
ennaltaehkäistään paremmin tyttöjen
lähettämistä ulkomaille ympärileikkausta
varten ja
miten hallitus aikoo varmistaa, että naispuolisen
Suomen kansalaisen tai Suomessa asuvan ympärileikkauttamisesta
seuraa rikosoikeudellinen vastuu?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tyttöjen
ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman
2012—2016 (STM 2012:8) vuonna 2012. Toimintaohjelman toteutumista
seurataan vuosittain esimerkiksi eri toimijatahojen yhteisissä kokouksissa,
joissa käsitellään ajankohtaisia asioita.
Toimintaohjelma sisältää materiaalin
tuottamisen ja kokoamisen, josta päävastuu on
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Ihmisoikeusliiton suositus,
joka on myös saatavilla THL:n sivuilla, sisältää tietoa
tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisystä eri
alojen ammattilaisille.
THL:n sivuilla on materiaalia käytettäväksi niihin
tilanteisiin, kun perhe on lähdössä lomamatkalle
kotimaahan tai muualle, jossa ko. toimenpidettä suoritetaan.
Ammattilaisia ohjataan ottamaan asia puheeksi, vaikka tyttöjen
ja naisten ympärileikkaus on aiheena arkaluonteinen. Kulttuurisensitiivinen
lähestymistapa on ensiarvoisen tärkeää.
Tyttöjen ympärileikkausasia voi tulla vastaan
esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa,
koulussa, oppilaitoksessa tai sosiaalityössä.
Ehkäisevän työn onnistumisen kannalta
asia tulisi ottaa puheeksi hyvissä ajoin.
Mikäli epäily tytön ympärileikkauksesta
tai sen suunnittelusta herää, yhteistyö eri
tahojen kanssa on tärkeää. Asiasta ohjataan
keskustelemaan kuitenkin aina ensin tytön ja hänen
vanhempiensa/huoltajiensa kanssa.
Mikäli ammattilaisille herää epäily
siitä, että ympärileikkausta suunnitellaan,
ammattilaisia ohjataan selvittämään uhan
vakavuus ja tekemään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.
Myös huostaanotto voi tulla kysymykseen tytön
suojelemiseksi ympärileikkaukselta. Epäilty ja
tietoon tullut ympärileikkaustapaus tutkitaan aina. Silloin,
kun tutkinta päätyy syytteeseen, Suomen oikeuslaitoksen
vastuulla on päättää rangaistuksesta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on
ohjeistettu asiasta esimerkiksi Ihmisoikeusliiton asiantuntijaryhmän
suosituksilla. Suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle "Tyttöjen
ja naisten ympärileikkaus Suomessa" on jaettu
laajasti. Suositus on saatavissa THL:n sivuilla muun aineiston lisäksi.
Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta
2014
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 54/2014 rd undertecknat
av riksdagsledamot Maria Lohela /saf:
Hur har regeringen för avsikt att sörja för
att man i Finland bättre förebygger att flickor
skickas utomlands för könsstympning och
hur kommer regeringen att säkerställa att
könsstympning av en kvinnlig finsk medborgare eller i Finland
bosatt kvinna alltid medför straffrättsligt ansvar?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Social- och hälsovårdsministeriet har gett
ut en verksamhetsplan för att förebygga omskärelse
av flickor och kvinnor 2012—2016 (SHM 2012:8) år
2012. Genomförandet av verksamhetsplanen följs
upp årligen till exempel genom möten mellan olika
aktörer om olika aktuella ärenden. I verksamhetsplanen
ingår produktion och sammanställning av material,
där Institutet för hälsa och välfärd
(THL) har huvudansvaret. En rekommendation från Förbundet
för mänskliga rättigheter, som även
finns på THL:s webbplats på finska, innehåller
information om hur yrkesmänniskor i olika branscher ska
framskrida i att förebygga könsstympning av flickor.
På THL:s webbplats finns material som kan användas
i situationer då en familj planerar en semesterresa till
sitt hemland eller någon annanstans, där ingreppet
i fråga praktiseras. Yrkes-människor anvisas att
ta frågan till diskussion, även om könsstympning
av flickor och kvinnor är ett känsligt ämne.
Det är ytterst viktigt att närma sig ämnet
på ett kultursensitivt sätt. Könsstympning
av flickor är en fråga som kan aktualiseras till
exempel vid mödra- och barnrådgivningen, i dagvården,
skolan, vid läroinrättningar eller i socialarbete.
För att det förebyggande arbetet ska lyckas bör
saken tas till diskussion i god tid.
Om man fattar misstankar om att en flicka omskurits eller att
föräldrarna planerar ingreppet är det
viktigt med samarbete mellan olika aktörer. Anvisningen är
dock att alltid först diskutera saken med flickan och hennes
föräldrar/förmyndare.
Om yrkesmänniskor fattar misstankar om att könsstympning
planeras anvisas de att ta reda på hur allvarligt hotet är
och att vid behov göra en barnskyddsanmälan. Även
ett omhändertagande kan komma på fråga
för att skydda flickan från könsstympning.
Ett misstänkt och rapporterat fall av könsstympning
ska alltid undersökas. I fall, där undersökningen
leder till åtal, faller det på det finska rättsväsendets
ansvar att besluta om straffet. Social- och hälsovårdspersonalen
har fått direktiv i ärendet till exempel genom
rekommendationer från en expertgrupp vid Förbundet för
mänskliga rättigheter. De finska rekommendationerna
till social- och hälsovårdspersonal ("Tyttöjen
ja naisten ympärileikkaus Suomessa") har distribuerats
i stor omfattning. Rekommendationen finns tillgänglig tillsammans
med annat material på THL:s webbplats.
Helsingfors den 4 mars 2014
Omsorgsminister Susanna Huovinen