Lappi on Suomen matkailun veturi. Lappi kerää vuosittain yli 3 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä, ja matkailusektori kasvaa toimialan keskimääräistä kasvuvauhtia huomattavasti nopeammin. Matkailun huomattavan nopea kasvu lisää myös huolta sen kestävyydestä. Toimialan kasvun kestävyydestä huolehtiminen vaatii monenlaisia investointeja myös kuntasektorilta. Investoinnit vaativat puolestaan rahoitusta, joten kuntien täytyy pohtia erilaisia keinoja varmistaa kestävyys ja sen rahoitus.
Lukuisissa suosituissa Euroopan matkailukaupungeissa peritään paikkakunnalle matkailevilta, alueella yöpyviltä ja paikallisia palveluita käyttäviltä turisteilta niin kutsuttua turistiveroa. Maksut suoritetaan paikan päällä eikä niitä esimerkiksi kytketä etukäteen matkan hintaan.
Euroopan matkailuyhdistys ETOA:n raportin (9/2019) mukaan jo tuhansissa kohteissa peritään turistiveroa. Tilastojen mukaan EU:n jäsenmaista ainoastaan yhdeksässä ei kerätä turistiveroa. Enemmistö näistä maista sijaitsee Pohjois-Euroopassa, Suomi mukaan lukien. Myös Euroopan suurimmat matkailumaat Ranska, Espanja ja Italia ovat ottaneet turistiveron alueelliseen käyttöön.
Turistiverojen vaikutuksia on vaikea verrata maittain, koska niihin vaikuttavat maiden oma verotus ja turistiveron suuruus ja kriteerit voivat vaihdella esimerkiksi sesongeittain. Tyypillisimmät toteutustavat ovat:
- kiinteä maksu per henkilö, per yö
- kiinteä hinta per henkilö, per yö, majoituksen tyypin ja laadun mukaisesti
- prosenttiosuus majoituksen hinnasta
- kiinteä hinta per henkilö, per päivä, jos ei yöpymistä.
Markkinointiyhtiö Visit Rovaniemen arvion mukaan esimerkiksi Rovaniemen kaupungille kertyisi helposti 1,3 miljoonaa euroa lisätuloja vuosittain, mikäli pelkästään rekisteröidyistä majoitusvuorokausista perittäisiin turistiveroa nimellinen 1 euro per yö.
ETOA suosittelee käyttämään turistiverosta saatuja tuloja vastuullisesti esimerkiksi matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen tai ympäristöhankkeisiin ja mahdollistamaan matkailijoille vierailun ajaksi voimassa olevia etuja esimerkiksi alueen julkisen liikenteen edulliseen hyödyntämiseen. Matkailuveron hyödyntämisessä olisi tärkeää pitää huoli maksujen läpinäkyvyydestä ja ennustettavuudesta samoin kuin mahdollisista vaikutuksista kilpailukykyyn.
Turistiveron kerääminen tulisi toteuttaa tavalla, joka sitouttaa paikalliset toimijat sen käyttöön hyvässä yhteisymmärryksessä. On tärkeää, että verotuksen transaktiokustannukset eivät syö itse veron tuottoa.