Viitaten ulkoministeri Pekka Haaviston vastaukseen kirjalliseen kysymykseen KKV 109/2020 vp.:
"Kansalaisuuslain (359/2003) 9 §:n mukaan lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden synnyinpaikastaan riippumatta, jos äiti on Suomen kansalainen. Väestötietojärjestelmään tehty rekisteröinti ei ole sama asia kuin kansalaisuus. Se ei myöskään ole lapsen kansalaisuuden edellytys."
Toisin sanoen kaikkien suomalaisten äitien lapset ovat automaattisesti suomen kansalaisia (oikeuksineen ja velvollisuuksineen), vaikka heitä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään, koska kansalaisuus seuraa suoraan laista eikä ole riippuvainen syntyneen lapsen ilmoittamisesta tai rekisteröinnistä väestötietojärjestelmään.
Suomen kansalaisuudesta seuraa niin oikeuksia kuin velvollisuuksiakin. Suomen kansalaisella on mm. velvollisuus noudattaa Suomen lakeja myös muualla kuin Suomessa. Suomen kansalainen voidaan tuomita Suomessa rikoksesta, joka on tehty ulkomailla.
Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen.
Asevelvollisuuslain (1438/2007) 2 §:n mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu mm. varusmiespalvelus. Miespuolinen Suomen kansalainen, joka asuu ulkomailla, on kutsunnanalainen sinä vuonna, kun hän täyttää 18 vuotta.
Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan Digi- ja väestötietovirastolla on oikeus saada ulkomailla oleskelevalta Suomen kansalaiselta tiedot hänen muuttuneista henkilötiedoistaan, mm. lapsen syntymästä. Lain 25 §:n mukaan Suomen kansalaisella on velvollisuus oma-aloitteisesti ilmoittaa tiedot Digi- ja väestötietovirastolle välittömästi, kun tietojen muutostarve on todettu. Velvoitteen noudattamatta jättämäiselle ei ko. laissa ole säädetty sanktioita eikä myöskään tarkkaa määräaikaa ilmoituksen tekemiselle. Suomen kansalaisuus seuraa suoraan kansalaisuuslaista eikä ole riippuvainen lapsen rekisteröinnistä väestötietojärjestelmään. Rekisteriviranomainen ei normaalitapauksissa saa tietoa ulkomailla syntyneistä Suomen kansalaisista (ja rekisteröintiä varten tarvittavia asianmukaisia asiakirjoja) muutoin kuin vanhempien ilmoituksesta.
Äidin Suomen kansalaisuus voi siis johtaa tilanteeseen, että hänen miespuolinen lapsensa, joka ei ole tietoinen hänelle automaattisesti periytyneestä Suomen kansalaisuudesta (äiti ei ole ilmoittanut Suomen viranomaisille syntyneestä lapsesta) voi tietämättään syyllistyä sotilasrikokseen (asevelvollisuuslain noudattamatta jättäminen), koska kansalaisuus periytyy hänelle automaattisesti äidin kansalaisuuden perusteella. Ilmoituksella lapsen syntymästä Suomen viranomaisille tai merkinnästä väestörekisteriin ei ole juridista vaikutusta kansalaisuuteen.
Otetaan teoreettinen esimerkki. Perhe asuu Yhdysvalloissa. Äiti, joka on Suomen kansalainen, saa Yhdysvaltojen kansalaisen kanssa poikalapsen. Lasta pidetään vain Yhdysvaltojen kansalaisena (USA:n passi/henkilökortti). Äiti ei ole ilmoittanut syntynyttä lasta Suomen Digi- ja väestötietovirastolle. Tämä aikuinen lapsi muuttaa 21-vuotiaana työn perässä Suomeen. Hän on Kansalaisuuslain mukaan Suomen kansalainen, koska Suomen kansalaisuuden saaminen perustuu suoraan lakiin eikä siitä ei tehdä erillistä päätöstä. Asevelvollisuuslain mukaan kaikki miespuoliset Suomen kansalaiset ovat asevelvollisia, ja jättäessään noudattamatta asevelvollisuutta he syyllistyvät asevelvollisuuslain rikkomiseen.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen sopimus kaksoiskansalaisuuden perusteella tapahtuvasta vapautuksesta asevelvollisuudesta ei tässä esimerkissä tule suoraan kyseeseen, koska kaksoiskansalaisuutta ei ole merkitty Suomen väestörekisteriin. Lisäksi sopimuksen mukaan henkilö voidaan kuitenkin määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jona hän täyttää 30 vuotta. Yhdysvallat toimii tässä teoreettisessa esimerkissä vain valtio-esimerkkinä. Tämä esimerkki tulee siten nähdä yleisenä toisesta valtiosta/kansalaisuudesta riippumatta.
Asevelvollisuuslain 7 luvun pykälät liittyen toisen valtion kansalaisuuteen ja asevelvollisuuden suorittamiseen koskevat tilanteita, joissa virallisesti todettu monikansalaisuus/kaksoiskansalaisuus on asianmukaisesti kirjattuna väestötietojärjestelmään. Päätöksentekijänä vapautusasioissa on laissa mainittu aluetoimistot, joilla luonnollisesti tulee olla kaikki viralliset rekisterimerkinnät kansalaisuuksista käytössään.
Tällä kirjallisella kysymyksellä haluan tuoda esiin Kansalaisuuslain (359/2003) 9 §:n tulkinnasta "kansalaisuuden automaattinen periytyminen" syntyvät käytännön haasteet, kun lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden automaattisesti synnyinpaikastaan riippumatta, jos lapsen äiti on Suomen kansalainen. Koska kansalaisuus seuraa suoraan kansalaisuuslaista, se ei ole riippuvainen lapsen rekisteröinnistä väestötietojärjestelmään. Myöskään määräaikaa rekisteriin ilmoittamiselle ei ole asetettu. Tällainen lain tulkinta automaattisesti ilman ilmoitusta syntyvästä kansalaisuudesta (ei siis oikeudesta kansalaisuuteen) johtaa käytännössä tilanteeseen, että maailmalla on useita lapsia ja aikuisia, jotka eivät edes tiedä olevansa Suomen kansalaisia oikeuksineen ja velvollisuuksineen.