Hallituskauden alkaessa hallituspuolueet yksimielisesti kirjasivat hallitusohjelmaan lunastuslain uudistamisen. Nykyinen lunastuslaki koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja kaipaa kipeästi uudistusta.  

1970-luvulta peräisin oleva laki ei vastaa enää tämän päivän tarpeita. Se suosii yhtiöitä ja kuntien talouden paikkausta yksityisten maanomistajien kustannuksella. Maanomistajille ei ole perustuslaissa turvattua omaisuudensuojaa, kun puhutaan maan lunastamisesta. Nykyisen lunastuslain mukaan lunastetuista maista saa täyden korvauksen. Todellisuudessa maksettavalla korvauksella ei pystyisi hankkimaan edes vastaavaa maa-aluetta.  

Lisääntyneen energiantarpeen ja energiatuotantomuotojen myötä rakennetaan entistä enemmän voimalinjoja. Metsää hakataan uusien entistä leveämpien linjojen alta pois, ja korvaus on menetetystä metsäomaisuudesta nimellinen. Yhtiöt ovat haluttomia tekemään rakennusratkaisuja maanomistajien eduksi, vaan menevät usein helpoimman kautta. Vain luonnonsuojelualueilla tehdään pakon edessä yhtenäistä rakentamista vanhojen linjojen yhteyteen. Suunnitteluun ja toteutukseen pitäisi saada tehokkuutta ja järkevöittämistä.  

Voimalinjat ovat välttämättömiä ja huoltovarmuus pitää varmistaa koko maassa. Tätä ei kuitenkaan pidä tehdä pelkästään maanomistajien kustannuksella ilman yhtiöiden vastuuta. Jo ilmastonmuutoksen nimissä tarvitsemme enemmän metsiä Suomeen, ei ylimääräisiä turhia joutomaita voimalinjoille. Lunastaminen ei saa olla myöskään kunnille lunastetun maan arvonnousun kalastusta. Korvaukset pitää olla lunastuksessakin todelliset. Siksi lunastuslain uudistaminen pitäisi tehdä viipymättä.