KIRJALLINEN KYSYMYS 556/2012 vp
KK 556/2012 vp - Eeva-Johanna Eloranta /sd
Tarkistettu versio 2.0
Suomeen yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten oikeuksien
toteutuminen
Eduskunnan puhemiehelle
Viimeisten 20 vuoden aikana Suomeen on tullut yksin
yli 4 000 turvapaikkaa hakevaa lasta. Vuositasolla määrä on
vaihdellut alle sadasta noin 700 lapseen vuodessa. Esimerkiksi vuonna
2010 Suomeen saapui 329 turvapaikanhakijalasta yksin, ja vuonna
2009 määrä oli 557. Käytännössä kaikki
lapset saapuvat aseellisten konfliktien keskeltä mm. Somaliasta,
Afganistanista ja Irakista. He ovat usein kokeneet taisteluja ja
aseellisia hyökkäyksiä, he ovat joutuneet
pakenemaan kodeistaan ja menettäneet läheisiään
tai joutuneet eroon vanhemmistaan.
Lapsiturvapaikanhakijoita kuuluu suojella paitsi pakolaisina
myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen
mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun
ja tukeen. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan
yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten edustajajärjestelmä vastaa
lasten tarpeita. Mikään taho ei vastaa järjestelmästä kokonaisvaltaisesti.
Edustajien koulutuksessa on puutteita, lapsia siirrellään
paikasta toiseen eikä edustajien riippumattomuutta voida
taata. Tämä käy ilmi mm. Lastensuojelun
Keskusliiton 30.5.2012 julkaistusta Ei omainen eikä viranomainen
-selvityksestä.
Käräjäoikeus määrää jokaiselle
yksin tulleelle turvapaikanhakijalapselle edustajan, joka valvoo,
että lapsen etu tulee huomioiduksi ja hän saa asianmukaisen
kohtelun Suomessa. Edustajan tehtäviin kuuluu mm. yhteistyö viranomaistahojen
kanssa, ja hän on mukana lapsen turvapaikkapuhuttelussa.
Vaativasta ja tärkeästä tehtävästä huolimatta edustajan
tehtävälle ei ole erityisiä vaatimuksia. Edustajan
tehtävistä säädetään
laissa hyvin yleisellä tasolla, mikä ei ohjaa
käytännön työtä tarpeeksi.
Edustajat ovat yksityishenkilöitä, jotka ovat
kiinnostuneita toimimaan turvapaikanhakijalasten hyväksi
ja tuntevat suomalaista yhteiskuntaa ja viranomaiskäytäntöjä.
Edustajien koulutustausta vaihtelee, eikä mikään
taho vastaa heidän perehdyttämisestään
tai valvonnastaan. Toiset edustajat käyvät esimerkiksi
koulujen vanhempainilloissa huoltajien tapaan. Toiset edustajat
puolestaan pidättäytyvät muista kuin virallisten
asioiden hoidosta. Joissakin alaikäisyksiköissä edustaja
pyydetään mukaan neuvotteluihin sosiaalityöntekijöiden
kanssa. Toisissa yksiköissä tämän
ei katsota kuuluvan edustajan työtehtäviin.
Myös edustajien riippumattomuus on vaarassa edustajien
rekrytointi- ja palkkionmaksutapojen vuoksi. Edustajan rekrytoinnista
vastaa se alaikäisyksikkö, jossa lapsi asuu. Palkkion
edustajalle maksaa puolestaan turvapaikkaprosessin ajalta Maahanmuuttovirasto,
joka päättää lapsen oleskeluluvasta.
Edustajan tehtävän hoitoa vaikeuttaa myös
se, että alaikäisten vastaanoton koordinointi
on jakautunut Maahanmuuttovirastolle, sisäasiainministeriölle,
työ- ja elinkeinoministeriölle, ELY-keskuksille
ja kunnille. Tämän vuoksi lapset joutuvat ennen
itsenäisen elämän aloittamista muuttamaan
useita kertoja ja jopa toiselle puolelle Suomea. Muuton seurauksena koulu
ja asuinympäristö sekä edustaja yleensä vaihtuvat,
kuten myös muut ihmiset lapsen ympärillä.
Turvapaikkamenettelyn aikana lapsia saatetaan siirtää ryhmäkodista
toiseen eri puolille Suomea. He eivät ehdi kiintyä heistä huolehtiviin
aikuisiin. Myös edustaja saattaa vaihtua kesken menettelyn.
Useat hylkäämiskokemukset traumatisoivat lapsia.
Turvapaikkamenettely on raskas prosessi yksin tulleelle lapselle.
Heidän ikäänsä epäillään
ja heille teetetään iänmääritystestejä,
esimerkiksi luusto- ja hammastutkimuksia, vaikka tarkkaa kalenteri-ikää on
erittäin vaikea selvittää millään menetelmällä.
Epävarmoissa tapauksissa asia tulisi aina ratkaista hakijan
edun mukaisesti, mutta näin ei kuitenkaan tehdä,
vaan usein hakija katsotaan aikuiseksi, mikäli testit siihen
viittaavat. Päätöksen odottaminen on
raskasta, ja lapset pelkäävät palauttamista
kotimaahan. Päätöksen saaminen kestää usein
kohtuuttoman kauan. Vaikka lain mukaan lasten asiat tulisi käsitellä kiireellisinä,
päätöksenteko ei ole juurikaan nopeampaa verrattuna
aikuisten hakemuksiin.
Lastensuojelun Keskusliitto on vedonnut sosiaali-
ja terveysministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön
sekä sisäasiainministeriöön,
jotta edustajajärjestelmä arvioitaisiin uudelleen
lapsen edun näkökulmasta ja havaitut puutteet
korjattaisiin. Ilman huoltajaa tulleiden lasten vastaanottoon tarvitaan
keskusliiton mielestä selkeämpää lastensuojelullista
näkemystä. Lastensuojelun Keskusliitto vetoaa
siihen, että lasten vastaanoton organisoinnin tulee lähteä lapsen edusta
eikä byrokratian tarpeista. Sen mukaan pitäisi
tehdä selväksi, milloin esimerkiksi turvapaikanhakijalapset
voivat saada lastensuojelun palveluja tai milloin ja miten voidaan
tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilman huoltajaa tulleille
lapsille kuuluvat samat palvelut kuin niille pysyvästi maassa
asuville, jotka eivät saa omilta vanhemmiltaan riittävää turvaa.
Tällaiseen suuntaan on jo menty muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Norjassa
alle 16-vuotiaiden vastaanotosta säädetään
lastensuojelulailla.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Suomeen
yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten oikeuksien turvaamiseksi?
Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta
2012
- Eeva-Johanna Eloranta /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan /sd näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 556/2012 vp:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Suomeen
yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten oikeuksien turvaamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottoa koskevan
lain (746/2011) mukaan kansainvälistä suojelua
(turvapaikkaa) hakevalle lapselle, jolla ei ole oleskelulupaa, määrätään
viivytyksettä edustaja, jos lapsi on Suomessa ilman huoltajaa tai
muuta laillista edustajaa. Edustajaksi määrätään
tehtävään sopiva täysivaltainen
henkilö, joka antaa siihen suostumuksensa ja joka kykenee
hoitamaan tehtävänsä moitteettomasti.
Edustajan määrää käräjäoikeus.
Edustaja käyttää huoltajalle kuuluvaa
puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa
asioissa sekä hoitaa lapsen varallisuutta.
Maahanmuuttovirasto tekee turvapaikkapäätökset
ulkomaalaislain (301/2004) perusteella. Viraston päätöksestä on
muutoksenhakuoikeus hallintotuomioistuimeen, viime kädessä korkeimpaan
hallinto-oikeuteen, joten päätösten oikeellisuus
on hyvin varmistettu. Päätösten tekeminen
kestää ilman huoltajaa olevien lasten kohdalla
erityisesti sen vuoksi, että lapsen oikeusturva halutaan
varmistaa. Kaikissa tapaukissa noudatetaan kuitenkin ulkomaalaislain
säännöstä, jonka mukaan alaikäistä lasta
koskevat asiat käsitellään kiireellisesti.
Ulkomaalaislakia sovellettaessa noudatetaan myös pakolaisoikeuden
periaatetta, jonka mukaan epäselvissä tapauksissa asia
ratkaistaan hakijan eduksi.
Edustajajärjestelmä toimii hyvin, kun yhteistyö edustajan
ja vastaanottokeskuksen välillä on suunniteltu
ja toteutettu huolella. Kun alaikäisten määrä nousi äkillisesti
vuonna 2010, mukaan tuli paljon uusia edustajia, joiden perehdytys
jäi monista syistä vähäiseksi.
Tästä johtuen yhteistyössä edustajan
ja vastaanottokeskuksen välillä on saattanut olla
ongelmia. Vastaavan tilanteen syntymistä pyritään
välttämään suunnittelemalla konkreettisesti,
miten yhteistyökäytäntöjä vakiinnutetaan.
Yhteistyön merkitystä korostetaan vastaanottokeskusten
laatutyössä. Vastaanottokeskuksissa on vuonna
2011 käynnistetty laatutyö, jonka tuloksena toteutetaan
jokaiselle keskukselle sähköinen laatukäsikirja,
jota päivitetään kulloisenkin tarpeen
mukaan.
Ilman huoltajaa olevien, Suomesta kansainvälistä suojelua
hakeneiden alaikäisten määrä on laskenut
selvästi ja on nyt erittäin alhaisella tasolla.
Kuluvana vuonna kesäkuun puoleen väliin mennessä kansainvälistä suojelua
on hakenut 58 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä.
Vuonna 2011 heidän määränsä oli
150. Hakijoiden määrä on suhteessa siihen,
paljonko on tarvetta rekrytoida uusia edustajia.
Lapsille tarkoitetut vastaanottokeskukset eli ryhmäkodit
ja tukiasumisyksiköt esittelevät uusille
edustajille toimintaansa ja perehdyttävät heitä edustajan
työhön ja edustettavan lapsen tilanteeseen. Ne
vastaavat myös siitä, että edustajille
annetaan ajan tasalla oleva aineisto edustajien palkkioista
ja muista mahdollisista edustajia koskevista ohjeista. Maahanmuuttoviraston
vastaanottoyksikkö on 12.6.2012 julkaissut edustajille
tarkoitetun sähköisen koulutuspaketin "Ilman huoltajaa
olevan lapsen edustaminen — tietoa vastaanottokeskuksen
toiminnasta ja edustajana toimimisesta". Koulutuspakettia päivitetään ja
tarvittaessa kehitetään jatkuvasti.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikkö on järjestänyt
vuosittain ainakin yhden valtakunnallisen edustajakoulutuksen. Tilaisuudet
on yleensä teemoitettu ja asiantuntijoina on ollut muun muassa
Maahanmuuttoviraston, poliisin, lastensuojelun ja terveydenhuollon
viranomaisia. Vastaanottoyksikkö on suositellut, että vastaisuudessa
järjestettäisiin enemmän vastaanottokeskusten
sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten
yhteistyönä alueellisia koulutuksia edustajille.
Edustajille korvataan valtakunnallisten ja alueellisten koulutusten
matka- ja majoittumiskustannukset. Maahanmuuttoviraston suostumuksella
edustajille voidaan korvata myös yksittäisten
koulutusten matka-, majoittumis- ja osallistumiskustannuksia.
Edustajajärjestelmän käytännön
hallinto on toteutettu siten, että edustajien riippumattomuus ei
lupaprosessin tai edustajien rekrytoinnin näkökulmasta
vaarannu. Edustajien palkkiolaskujen asiatarkastus, hyväksyminen
ja maksuunpano on toukokuun 2012 alusta siirretty Maahanmuuttoviraston
vastaanottoyksiköltä viraston hallintoyksikölle,
joka myös pyytää tarvittavat lisäselvitykset
laskuista. Edustajien rekrytoinnista vastaavilla vastaanottokeskuksilla
eikä Maahanmuuttoviraston millään muulla
yksiköllä ei ole toimivaltaa palkkiolaskuihin
liittyvissä asioissa. Virasto ei voi hakea edustajan vapauttamista
tehtävästään.
Alaikäiset sijoitetaan ensin kauttakulkukeskuksiin
ja puhuttelujen jälkeen odotusajan keskuksiin. Tavoitteena
on ollut, että kauttakulkukeskuksissa asutaan enintään
muutama viikko. Käytännössä tämä tavoite
ei ole yleensä toteutunut ja kauttakulkukeskusvaihe on
voinut kestää useita kuukausia. Lapsen ottaminen
pois tutusta ympäristöstä ja siirtoon
liittyvä edustajan vaihtaminen saattaa joskus hämmentää lapsen
tunne-elämää. Koska lasten sijoittaminen
kauttakulkukeskuksiin ei välttämättä lisää turvapaikkaprosessin
joustoa, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikössä selvitetään
mahdollisuutta luopua alaikäisten sijoittamisesta kauttakulkukeskukseen,
jolloin tulijoille pyritään löytämään
alusta alkaen pysyvä sijoitus vastaanottokeskukseen.
Vastaanottokeskuksissa suhtaudutaan vakavasti lastensuojelulaissa
(417/2007) olevaan velvollisuuteen ilmoittaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle
toimielimelle, jos lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat
olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun
tarpeen selvittämistä. Varhaisen puuttumisen periaatetta
ja psykososiaalisen tuen antamista sekä siihen liittyvää verkostoitumista
kunnan lastensuojeluviranomaisten kanssa korostetaan mm. Oulun vastaanottokeskuksen
laatimassa alaikäisyksiköiden psykososiaalisen
tuen käsikirjassa. Käsikirja on jaettu tiedoksi
myös muille vastaanottokeskuksille hyödynnettäväksi
niiden omassa työssä.
Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottoa koskevaa
lakia sovellettaessa on otettava huomioon erityistarpeet,
jotka johtuvat kansainvälistä suojelua hakevan
haavoittuvasta asemasta, kuten iästä taikka fyysisestä tai
psyykkisestä tilasta. Tällä perusteella
lapselle on annettava kaikki hänen tarvitsemansa lastensuojelupalvelut.
Palvelujen kustannuksista vastaa vastaanottokeskus. Lastensuojelutarpeen
arvioimisesta ja lastensuojelun asiakkaaksi ottamisesta vastaa kuitenkin
lapsen oleskelukunnan lastensuojeluviranomainen. Tehostamalla ja
kehittämällä kunnan ja vastaanottokeskuksen
välistä yhteistyötä lastensuojeluasioissa
huolehditaan siitä, että lapsen etu toteutuu paikkakunnasta
riippumatta.
Lapsi kuuluu edustamisen näkökulmasta kansainvälistä suojelua
hakevan vastaanottoa koskevan lain soveltamisalaan siihen saakka,
kunnes hänelle myönnetään oleskelulupa,
jolloin edustaja määrätään
viivytyksettä kotoutumisen edistämisestä annetun
lain (1386/2010) nojalla. Lapsen oikeusturvan toteutumisen
kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että edustamiseen
ei tule lainsäädännöstä johtuvaa
katkosta, kun hän siirtyy vastaanottopalveluiden piiristä kunnan
asukkaaksi.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on esittänyt, että sisäasiainministeriö,
sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ-
ja elinkeinoministeriö pyrkisivät yhteistyössä löytämään
ratkaisun asianmukaisen ohjeistuksen ja neuvonnan järjestämiseksi
kuntien lastensuojeluviranomaisille niitä tilanteita varten,
joissa lasten asema määräytyy samanaikaisesti
sekä kansainvälistä suojelua hakevan
vastaanottoa ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä koskevan
lainsäädännön että lastensuojelulain
ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön
perusteella. Asian työstäminen on tarkoitus aloittaa
syksyllä 2012.
Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta
2012
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 556/2012 rd undertecknat
av riksdagsledamot Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Vilka åtgärder tänker regeringen
vidta för att tillgodose ensamkommande asylsökande
barns rättigheter?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Enligt lagen om mottagande av personer som söker internationellt
skydd (746/2011) ska det för barn som söker
internationellt skydd (asyl) och som inte har uppehållstillstånd
utan dröjsmål utses en företrädare
om de befinner sig i Finland utan vårdnadshavare eller
någon annan laglig företrädare. Till
företrädareförordnas en för
uppdraget lämplig myndig person som ger sitt samtycke och
som har förmåga att sköta sitt uppdrag på ett
oklanderligt sätt. Personen förordnas av tingsrätten.
Företrädaren för vårdnadshavarens talan
i frågor som gäller barnets person och förmögenhet
och förvaltar barnets förmögenhet.
Migrationsverket fattar asylbesluten på grundval av
utlänningslagen (301/2004). Besluten får överklagas
hos förvaltningsdomstolen, och i sista hand hos högsta
förvaltningsdomstolen. Det är således
väl försäkrat att besluten är
riktiga. När det gäller barn utan vårdnadshavare
drar besluten ut på tiden i synnerhet av den anledningen
att man vill försäkra sig om barnets rättssäkerhet.
I samtliga fall följs dock den bestämmelse i utlänningslagen
som föreskriver att frågor som gäller minderåriga
barn ska behandlas skyndsamt. Samtidigt följs också den
flyktingrättsliga principen att oklara ärendet
ska avgöras till den sökandes fördel.
Systemet med företrädare fungerar bra om samarbetet
mellan företrädaren och förläggningen
planeras och genomförs omsorgsfullt. År 2010 anlände
det plötsligt ett stort antal minderåriga asylsökande
till vårt land,och då kom det till många
nya företrädare som av flera skäl fick bristfällig
introduktion. Därför har det kunnat förekomma
problem i samarbetet mellan företrädaren och förläggningen.
För att undvika sådana situationer försöker
man konkret planera in fasta former för samarbetet, och
i kvalitetsarbetet understryker förläggningarna
vikten av samarbete. Förläggningarna startade
sitt kvalitetsarbete 2011 och det resulterar i att varje förläggning
får en elektronisk kvalitetshandbok som uppdateras allt
efter behov.
Det är nu betydligt färre ensamkommande minderåriga
som söker internationellt skydd i Finland och de är
i dagsläget mycket få. Fram till mitten av juni
i år sökte 58 minderåriga barn utan vårdnadshavare
internationellt skydd. I fjol var de 150. Hur många nya
företrädare det behöver rekryteras, beror
på hur många sökande det kommer.
Förläggningarna för barn, det vill
säga grupphemmen och enheterna för stödboende,
presenterar sin verksamhet för de nya företrädarna
och introducerar dem i arbetet och det aktuella barnets situation.
De svarar också för att företrädarna
får uppdaterad information om arvodena och andra nödvändiga
anvisningar. Den 12 juni i år gav enheten för
mottagande på Migrationsverket ut ett elektroniskt utbildningspaket
för företrädare, "Ilman huoltajaa olevan
lapsen edustaminen — tietoa vastaanottokeskuksen toiminnasta
ja edustajana toimimisesta". Det kommer att fortlöpande uppdateras
och vidareutvecklas allt efter behov.
Vidare har enheten för mottagande på Migrationsverket årligen
ordnat åtminstone en landsomfattande kurs för
företrädarna. Vanligen brukar utbildningen fokusera
på något tema och experter från bland
annat Migrationsverket, polisen, barnskyddet och hälso-
och sjukvården delta. Enheten har rekommenderat att förläggningarna
och närings-, trafik- och miljöcentralerna framöver
ska samarbeta om fler kurser på det regionala planet för
företrädare. Företrädarna får ersättning
för resor och inkvartering vid rikstäckande och
regionala kurser. Med samtycke från Migrationsverket kan
de också få ersättning för resor,
inkvartering och deltagaravgifter vid enskilda kurser.
Rent praktiskt är företrädarsystemet
ordnat så att företrädarnas oberoende
ställning inte äventyras vare sig i tillståndsprocessen
eller vid rekryteringen. Sedan maj i år är det
inte längre enheten för mottagande utan administrationsenheten på Migrationsverket
som granskar och godkänner arvodesfakturorna och betalar
ut arvodena. I förekommande fall begär administrationsenheten
närmare information om fakturorna. Varken de förläggningar
som rekryterar företrädare eller någon
annan enhet vid Migrationsverket har någon behörighet
i frågor som gäller arvodesfakturorna. Migrationsverket
har ingen rätt att ansöka om att en företrädare
ska befrias från sitt uppdrag.
Minderåriga placeras först på en
transitförläggning och efter asylsamtal på förläggning
under väntetiden. Målet har varit att de inte
ska bo på transitförläggning längre än
några veckor. Vanligen har målet inte kunnat uppfyllas
och barnen har i vissa fall vistats flera månader på transitförläggning.
Barnens känsloliv kan ibland rubbas av att de flyttas bort
från sin invanda miljö och får en ny
företrädare i samband med flytten. Asylprocessen
blir inte nödvändigtvis smidigare av att barnen
placeras på transitförläggning. Därför
utreder enheten för mottagande på Migrationsverket
om man kan sluta placera minderåriga på transitförläggning.
Då kan man i stället försöka
placera nykomlingar permanent på förläggning ända
från början.
I barnskyddslagen (417/2007) föreskrivs det om
skyldigheten att göra en anmälan till det organ
som ansvarar för socialvården i kommunen, om ett
barn för vars del behovet av vård och omsorg,
omständigheter som äventyrar barnets utveckling
eller barnets eget beteende kräver att behovet av barnskydd
utreds.Förläggningarna tar denna skyldighet på allvar.
Principen om tidig intervention, behovet av psykosocialt stöd
och betydelsen av nätverkande med de kommunala barnskyddsmyndigheterna
framhålls bland annat i en handbok om psykosocialt stöd
som förläggningen i Uleåborg har utarbetat
för enheter med minderåriga. Handboken har också delats
ut för kännedom till andra förläggningar
som kan använda den i sitt arbete.
Vid tillämpningen av lagen om mottagande av personer
som söker internationellt skydd måste de särskilda
behoven på grund av de sökandes utsatta situation
beaktas, exempelvis deras ålder eller fysiska eller psykiska
situation. Därför måste barnen få all
den barnskyddsservice som de behöver och det är
förläggningarna som ska stå för kostnaderna.
Däremot är det barnskyddsmyndigheterna i den kommun
där barnen vistas som ska utvärdera behovet av
barnskydd och ta upp barnen som klienter inom barnskyddet. Genom
effektivare och bättre utvecklat samarbete mellan kommunerna
och förläggningarna i barnskyddsfrågor
kan barnets bästa tillgodoses oberoende av ort.
Vad gäller företrädare ingår
barnen i tillämpningsområdet för lagen
om mottagande av personer som söker internationellt skydd
fram till dess att de får uppehållstillstånd
och en företrädare genast förordnas enligt
lagen om främjande av integration (1386/2010).
För barnens rättssäkerhet är
det av största vikt att lagstiftningen inte ger upphov
till något avbrott i företrädarskapet
när de flyttas över från servicen på förläggningen
till kommunal service.
Riksdagens biträdande justitieombudsman har föreslagit
att inrikesministeriet, social- och hälsovårdsministeriet
och arbets- och näringsministeriet ska samarbeta om att
ordna med behöriga anvisningar och nödvändig
rådgivning till de kommunala barnskyddsmyndigheterna för
de fall då barnets ställning bestäms
dels av lagen om mottagande av personer som söker internationellt
skydd och lagen om främjande av integration, dels av barnskyddslagen
och annan socialvårdslagstiftning. De kommer att ta itu
med frågan i höst.
Helsingfors den 16 juli 2012
Inrikesminister Päivi Räsänen