Viime viikkoina on uutisoitu useista koronatartuntaryppäistä ulkomaalaisten työntekijöiden keskuudessa rakennustyömailla ja marjatiloilla. Suomalainen yrityselämä on vaatinut rajojen avaamista siirtotyöläisille, mutta ei aina ole maksanut näiden testausta.  

Asiakasmaksulain mukaan Suomessa kotikunnattomat eivät saa kiireetöntä testausta ja hoitoa maksutta. Tämä koskee monia eri ihmisryhmiä, esimerkiksi opiskelijoita, jotka eivät työskentele Suomessa, diplomaatteja, lähetettyjä työntekijöitä, au paireja ja paperittomia. Diplomaateilla on vakuutussuoja, mutta moni muu joutuu miettimään, onko testiin varaa. Tilanne vaihtelee myös kunnittain, kun Helsinki ja Espoo eivät peri maksuja paperittomilta, mutta moni muu kunta perii, koska kunnille ei ole annettu yhteistä ohjeistusta tai tukea testaamiseen lisätalousarviossa. 

Myös THL on esittänyt kantanaan, että koska kyseessä on yleisvaarallinen tartuntatauti, pitäisi testauksen ja hoidon olla maksutonta kaikille. On inhimillisesti väärin ja kaikille vaarallisempaa, jos joukossamme on ihmisiä, jotka laskun pelossa eivät uskalla testauttaa ja hoidattaa tarttuvaa tautia.