Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt kunnille ja työllisyysalueille vuoden 2025 alusta. Samalla kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta on laajentunut merkittävästi. Hallitusohjelmassa ja kehysriihessä on linjattu työllisyyspalvelujen norminpurkupilotista, jonka tavoitteena on lisätä kuntien liikkumavaraa, mahdollistaa palvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen, mukaan lukien ulkoistaminen, sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. 

Norminpurkupilotin valmistelu ei ole edennyt hallituksen linjausten edellyttämällä tavalla. Kunnille ja työllisyysalueille on syntynyt tilanne, jossa alueiden vastuu on kasvanut, mutta keinot vaikuttaa työllisyyteen ovat rajalliset. 

Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan työttömyysasteet kuuluvat maan korkeimpiin. Outokummussa työttömyys on noussut lähes 20 prosenttiin, ja Lahdessa se on noin 18 prosenttia. Myös nuorisotyöttömyys on maan korkeimpien joukossa. Lahti maksaa työttömyysturvan kuntaosuuksia noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, ja Pohjois-Karjalan kuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat noin 26,6 miljoonaa euroa. Tilanne on kestämätön erityisesti silloin, kun avoimia työpaikkoja on vähän ja työllisyyspalvelujen uudistukset eivät tuota tuloksia. 

Kunnat ovat toistuvasti tuoneet esiin huolensa siitä, että nykyinen työttömyysturvan rahoitusmalli ei riittävästi huomioi alueellisia työmarkkinaeroja. Tilanne on erityisen ongelmallinen alueilla, joilla työpaikkojen määrä on vähäinen eikä kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa työvoiman kysyntään samassa määrin kuin kasvukeskuksissa. 

Norminpurkukokeilun tavoitteena on ollut antaa kunnille enemmän vapautta järjestää työllisyyspalvelut vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla. Kokeilulainsäädännön valmistelun on kuitenkin todettu edellyttävän laajoja tietojärjestelmä-, kustannus- ja vaikutusarvioita, minkä vuoksi aikataulu on siirtynyt mahdollisesti vuoteen 2027. Kunnille on siirretty merkittävä taloudellinen vastuu ilman riittäviä toimivaltuuksia ja joustavia keinoja vaikuttaa tilanteeseen.