Tämä on jatkokysymys kirjalliseen kysymykseen KK 1045/2020 vp, jossa kuvataan kuinka Finest Future -yhtiö harjoittaa liiketoimintaa tuomalla ulkomailta nuoria Suomeen lukiokoulutusta varten. Yhtiö perii kolmansien maiden kansalaisilta maksun lukioon vaadittavan suomen kielen opiskelusta. Lisäksi kunnat maksavat yhtiölle lukioidensa "markkinoinnista". Valtionosuusjärjestelmän myötä kunnat, jotka houkuttelevat lisää nuoria lukioihinsa, saavat suurempaa valtionosuutta. 

Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen KKV 1045/2020 vp opetusministeri Jussi Saramo toteaa, että julkisesti rahoitettavaa lukiokoulutusta ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu kolmansien maiden organisoituun ja järjestelmälliseen kouluttamiseen. Lisäksi vastauksessa Finest Futuren toiminnan kuvataan muistuttavan lukiolain 9 §:ssä säädettyä tilauskoulutusta, jonka tilaa ja rahoittaa toinen valtio, kansainvälinen järjestö, julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö. Tällä hetkellä lukion käyminen on ilmaista Finest Futuren välittämille opiskelijoille, ja Ylen 23.10.2022 lähettämän Arto Nyberg -ohjelman mukaan osa kunnista osallistuu myös opiskelijoiden asumisen kustannuksiin.  

Opetus- ja kulttuuriministeriössä hallitusneuvoksena toimineen Piritta Sirvion Kuntalehdessä 29.4.2021 julkaistun kertoman mukaan nykyinen lainsäädäntö on säädetty siitä lähtökohdasta, että se mahdollistaa yksittäisten ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumisen suomalaiseen lukiokoulutukseen. Sen sijaan lainsäädäntöä ei ole tarkoitettu laajamittaiseen ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamiseen.  

Finest Future on julkisuudessa ilmoittanut skaalaavansa opiskelijatuonnin miljoonabisnekseksi tavoitteenaan tuoda viiden vuoden päästä 15 000 uutta opiskelijaa vuosittain Suomen lukioihin. Mikäli tämänkaltainen liiketoiminta on Suomessa sallittua, ei mikään estä muidenkaan yritysten tulemista samoille markkinoille.