KIRJALLINEN KYSYMYS 60/2014 vp
         KK 60/2014 vp - Eero Suutari /kok 
         
         Tarkistettu versio 2.0
         Susien pantaseurantapalvelun lopettaminen
       
      
      
         
Eduskunnan puhemiehelle
      
      
      
         
         Suomessa susien pantaseurantaa on tehty jo vuodesta
            1998. Seurannan toteuttamisvastuu on kuulunut Riista- ja kalatalouden
            tutkimuslaitokselle (RKTL), joka tullaan yhdistämään
            perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. RKTL avasi syyskuun 2013 alussa
            nettiin susien pantaseurantapalvelun, josta kansalaiset ovat saaneet
            tiedon pantasusien sijainnista 10 x 10 kilometrin tarkkuudella optimitilanteessa
            seitsemän tunnin viiveellä. Nyt RKTL on ilmoittanut
            lopettavansa palvelun helmikuun 2014 lopussa, ja perusteina on esitetty
            muun muassa sitä, että seurantatietoja on voitu
            käyttää susien salametsästykseen.
            On kuitenkin todennäköistä, että sudet
            ovat olleet salametsästyksen kohteena ennen pantaseurantaakin,
            vaikka tästä ei tilastotietoa luonnollisesti ole.
            Julkisessa keskustelussa on tuotu esille myös lopettamispäätöksen
            perusteiden vastaisia argumentteja. Niiden mukaan pantaseurannalla
            on myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys ja pantaseuranta
            on jopa vähentänyt salametsästystä. 
         
         
         Susien pantaseurantapalvelu palvelee laajemmin yhteiskuntaa
            ja laajempaa väestöä kuin pelkästään
            metsästäjiä. Palvelusta on ollut konkreettista
            hyötyä etenkin metsästäjien
            koiravahinkojen ehkäisyssä mutta myös
            ratsastus- ja vaellustallien turvallisuusriskien minimoinnissa.
            On tärkeää, että tallit voivat
            ajantasaisten seurantatietojen avulla päättää retkien
            ajankohdasta, milloin riski kohdata seudulla liikkuvia susia on
            minimissään. Haistaessaan suden hajun hevonen
            pillastuu, jolloin ratsastajalle, ohjastajalle tai kyydissä oleville
            syntyy vaikeasti hallittava vaaratilanne. Palvelusta on ollut arvokasta
            hyötyä myös lampaankasvattajille, jotka
            puntaroivat, ottaako eläimet yöksi suojaan vai
            jättääkö laitumelle. Näiden
            näkökulmien ja hyvän hallinnon periaatteiden
            mukaisesti tulisi susien pantaseurannan lopettamispäätöstä arvioida
            uudelleen. Hallitusohjelmassakin pyritään kaikki
            julkisin varoin kerätty tieto saamaan kansalaisten vapaasti
            käytettäväksi.
         
         
       
      
      
         
         
         Edellä olevan perusteella ja
            eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
            viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan
            kysymyksen:
         
         
         Paljonko susien tutkimiseen käytetään rahaa
            ja mitä tietoa ja palveluja näillä rahoilla
            tuotetaan ja
         
         
         mikäli susien pantaseurantapalvelu tullaan lopettamaan,
            niin mitä maa- ja metsätalousministeriössä aiotaan
            tehdä, ettei kansalaisten pelko susien aiheuttamien
            vahinkojen sekä turvallisuusriskien lisääntymisestä toteudu?
         
         
         
       
      
      
         Helsingissä 13 päivänä helmikuuta
            2014
         
         
       
      
    
   
   
      
      
         
Eduskunnan puhemiehelle
      
      
      
      
         Eduskunnan työjärjestyksen
         27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
         Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
         kansanedustaja Eero Suutarin /kok näin kuuluvan kirjallisen
         kysymyksen KK 60/2014 vp:
         
         
Paljonko susien tutkimiseen käytetään rahaa
            ja mitä tietoa ja palveluja näillä rahoilla
            tuotetaan ja
         
         
         mikäli susien pantaseurantapalvelu tullaan lopettamaan,
            niin mitä maa- ja metsätalousministeriössä aiotaan
            tehdä, ettei kansalaisten pelko susien aiheuttamien vahinkojen
            sekä turvallisuusriskien lisääntymisestä toteudu?
         
         
      Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
      
      Vuonna 2013 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
         (RKTL) koko suurpetotutkimuksen (susi, karhu, ilves, ahma) kustannukset
         olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Summa sisältää palkat sivukuluineen,
         toimitilojen vuokrat, ajoneuvot, matkakulut, yksilömerkinnät
         (mm. satelliittipannat, helikopterin käyttö, laboratoriokulut).
         RKTL tutkii kaikkia suurpetojamme osin samanaikaisesti samoilla
         alueilla ja henkilöstöllä, minkä takia
         pelkkään susitutkimukseen käytettyjä resursseja
         on vaikea yksiselitteisesti eritellä. Karkeasti arvioiden
         susitutkimuksen osuus RKTL:n suurpetotutkimuksesta on noin puolet.
         Lisäksi RKTL käytti vuonna 2013 suurpetotutkimuksen
         liittyviin tietojärjestelmiin noin 120 000 euroa,
         minkä avulla kehitettiin TASSU-havaintojärjestelmän toimivuutta
         paremmaksi ja avattiin internetissä avoin GPS-pannoitettujen
         susien pantaseurantapalvelu. Pantaseurantapalvelun siirtäminen
         internetissä toimivan tietojärjestelmän
         kautta automaattiseksi on tuottanut säästöjä,
         koska se on säästänyt aiemmin puhelinpalvelun
         kautta tehdyn kahden henkilön puolen vuoden työn.
         Susitutkimuksen tärkeimpiä rahoittajia ovat maa-
         ja metsätalousministeriö ja Suomen Akatemia. RKTL:n
         tutkimusrahoituksen lisäksi Suomen riistakeskus organisoi
         suurpetojen lumijälkilaskentoja oman toimintarahoituksensa
         puitteissa ja riistanhoitoyhdistysten kautta tehdään
         huomattava talkootyö suurpetokantojen arviointimateriaalin
         ja erilaisten näytteiden toimittamisessa. Tämän
         tutkimuksen avulla RKTL tuottaa vuosittain kanta-arviot susikannasta
         sekä tutkimustietoa susien elintavoista, ravinnon ja elinympäristön käytöstä,
         liikkeistä sekä reviirien rajoista. Viime vuosina
         RKTL:n tutkimus on laajentunut myös sosiologiseen susikonfliktin
         tutkimukseen.
      
      
      GPS-pannoilla varustettujen susien paikannustietoja on aiempina
         vuosina annettu metsästäjille metsästyskauden
         aikana ns. susipuhelimen kautta. Susipuhelinta ovat hyödyntäneet
         erityisesti koiran kanssa metsästävät
         syksyisin ja alkutalvesta vuosina 2004, 2005, 2011 ja 2012. Palvelun
         avulla koiran kanssa metsästävät ovat voineet
         suunnitella jahdit niin, että kohtaamisia susien
         kanssa on voitu vähentää. Syyskuussa 2013
         susipuhelin korvattiin kaikille avoimella internetissä toimivalla
         karttapalvelulla, josta kaikki kansalaiset ovat voineet tarkastella
         susien paikannustietoja. Verkkopalvelulla vastattiin susipuhelimen
         käyttäjien keskeisiin toiveisiin: palvelu jatkuu
         vuodenvaihteen yli metsästyskauden loppuun saakka, se on
         auki ympäri vuorokauden ja paikannustiedot päivittyvät
         neljä kertaa nopeammin kuin susipuhelimeen.
      
      
      Avoin internetissä toimiva pantaseurantapalvelu on
         alun perin suunniteltu metsästäjiä varten siten,
         että estetään metsästyskoirille
         aiheutuvia vahinkoja metsästyskauden aikana. Luonnollisesti
         avoin seurantapalvelu on tarkoitettu kaikille käyttäjäryhmille.
         Avoin kansalaisille tarkoitettu pantaseurantapalvelu katkaistaan
         säännöllisin välein pattereiden
         vaihtamista varten. Vuoden ympäri palvelua ei voida pitää avoimena,
         koska pantojen patterit on vaihdettava, koska tihentynyt paikannus
         syö pattereita aiempaa nopeammin. Paikannustiedot ovat
         päivittyneet palveluun seitsemän tunnin välein,
         mikä on neljä kertaa nopeammin kuin aiemmin susipuhelimeen. Katkos
         pyritään tekemään siten, että siitä aiheutuisi
         mahdollisimman vähän haittaa suhteessa palvelun
         tavoitteisiin. Avoin seurantapalvelu katkaistaan siis alkuperäisten
         suunnitelmien mukaisesti jänismetsästyskauden
         päättyessä helmikuun lopussa. Toisaalta
         keväällä susien kiima-aika alkaa olla
         lähellä, joten pantasusista kiinnostuneita seurailijoita
         ei ole syytä olla häiritsemässä.
      
      
      Kuten kysymyksestä ilmenee, on avoin pantaseuranta
         osoittautunut kansalaisia hyvin laajasti kiinnostavaksi tiedoksi.
         Se on lisännyt kiinnostusta susiin ja myös keskustelua
         sudesta. Palvelusta onkin saatu kansalaisilta pääosin
         positiivista palautetta. Tähän saakka pantaseurannan
         verkkosivulla onkin vierailtu jo 1,5 miljoonaa kertaa. Kuten kysymyksessä tuodaan
         esiin, alun perin lähinnä metsästäjille
         suunniteltu palvelu on siis osoittautunut monien muidenkin käyttäjäryhmien
         näkökulmasta hyödylliseksi. RKTL tulee analysoimaan
         tämän kauden kokemukset huolella yhdessä riistaviranomaisten
         kanssa. Palvelun jatkosta ja mahdollisesta kehittämisestä päätetään
         sen jälkeen.
      
      
      
      
         
         Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta
            2014
         
         
         Maa- ja metsätalousministeri  Jari Koskinen
         
       
      
    
   
   
      
      
         
Till
            riksdagens talman
         
      
      
      
      
         I det syfte som anges i 27 § i
         riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
         som saken gäller översänt följande
         skriftliga spörsmål SS 60/2014 rd undertecknat
         av riksdagsledamot Eero Suutari /saml:
         
         
Hur mycket pengar används för forskning
            om vargar, och vilken kunskap och vilka tjänster produceras
            för dessa pengar och
         
         
         ifall uppföljningen av varg med GPS-halsband avslutas,
            vad tänker jord- och skogsbruksministeriet i så fall
            göra för att inte medborgarnas rädsla
            för ökade skador orsakade av varg och ökade
            säkerhetsrisker ska infrias?
         
         
      Som svar på detta spörsmål
         anför jag följande:
      
      
      År 2013 var kostnaderna för Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets
         (VFFI) hela forskning om stora rovdjur (varg, björn, lo,
         järv) ca 1,6 miljoner euro. I summan ingår löner
         jämte sidokostnader, hyror, kostnader för fordon,
         resekostnader, individuell märkning (bl.a. GPS-halsband,
         helikopterkostnader, laboratoriekostnader). VFFI kartlägger
         till en del alla våra stora rovdjur samtidigt, i samma
         områden och med samma personal. Det gör det svårt
         att entydigt specificera de resurser som används enbart
         för vargforskning. Enligt en grov uppskattning utgör
         vargforskningen ungefär hälften av VFFI:s hela
         forskning om stora rovdjur. Dessutom använde VFFI år
         2013 ca 120 000 euro för datasystem för
         forskning om stora rovdjur. Pengarna användes för
         att förbättra systemet för observation
         av stora rovdjur, Tassu, och för att öppna en öppen
         webbtjänst för uppföljning av GPS-märkta
         vargar.  Ibruktagandet av det webbaserade systemet för
         uppföljning av GPS-märkta djur har medfört
         inbesparingar motsvarande ett halvt års arbetsinsats var
         för två personer som tidigare utförde
         arbetet per telefon. Vargforskningens viktigaste finiansiärer är
         jord- och skogsbruksministeriet och Finlands Akademi. Utöver
         den forskning som finansieras av VFFI anordnar Finlands viltcentral
         med egen verksamhetsfinansiering snöspårsräkning
         för kartläggning av rovdjursförekomsten,
         och via viltvårdsföreningarna görs på frivillig
         basis ett stort arbete med insamling av prov och observationer för
         inventering av stammarna av stora rovdjur. Med hjälp av
         denna forskning producerar VFFI årligen uppskattningar
         av vagstammens storlek och forskad kunskap om vargens levnadsvanor,
         födoval och livsmilljö, vandringar och revirgränser.
         Under de senaste åren har VFFI:s undersökningar
         utvidgats till att också undersöka vargkonfliktens
         sociala aspekter.
      
      
      Tidigare år har platsdata om de vargar som försetts
         med GPS-sändare förmedlats åt jägarna under
         jakttiden via en s.k. vargtelefon. Det har främst varit
         jägare med hund som använt sig av servicen, vid
         jakt under hösten och förvintern åren
         2004, 2005, 2011 och 2012. Via servicen har jägare som
         jagar med hund kunnat planera jakten så att risken för
         att möta varg under jakten kunnat minskas. Hösten
         2013 ersattes vargtelefonen med en för allmänheten öppen
         webbaserad karttjänst, där alla medborgare kunnat
         få information om var vargar rört sig. Avsikten
         med webbtjänsten var att uppfylla några av de
         viktigaste önskemålen hos vargtelefonens användare:
         att tjänsten fortsätter över årsskiftet
         till jaktsäsongens slut, att den är öppen
         dygnet runt och att positionsdata uppdateras fyra gånger
         snabbare än för vargtelefonen.
      
      
      Ursprungligen planerades den öppna webbaserade positioneringstjänsten
         med tanke på jägarna, för att minska
         risken för att jakthundar skadas under jaktsäsongen.
         En öppen uppföljningstjänst är
         givetvis avsedd för alla grupper av användare.
         Den för medborgarna öppna positioneringstjänsten
         avbryts med regelbundna mellanrum för byte av batterier.
         Tjänsten kan inte hållas öppen året
         om, sändarnas batterier måste bytas eftersom det
         tätare positioneringsintervallet förbrukar batterierna
         snabbare. Tjänstens platsdata har uppdaterats med sju timmars
         intervall, vilket är fyra gånger snabbare än
         uppdateringen för vargtelefonen var. Serviceavbrottet planeras
         in så att det orsakar minsta möjliga olägenhet
         med tanke på servicens syften. Den öppna uppföljningstjänsten
         avbryts alltså enligt den ursprungliga planen när
         säsongen för harjakt upphör i slutet
         av februari. På våren börjar också vargens brunsttid
         snart vara inne, och då ska inte folk som vill följa
         med de GPS-märkta vargarna vara där och störa.
      
      
      Som av spörsmålet framgår har den öppna
         positioneringsjänsten gett information som väckt mycket
         intresse bland allmänheten. Den har ökat intresset
         för vargen, och också väckt diskussion om
         vargen. Den respons medborgarna gett om tjänsten har till
         största delen varit positiv. Webbplatsen där platsdata
         läggs ut har hittills besökts hela 1,5 miljoner
         gånger. Som i spörsmåler framhålls
         har den tjänst som i första hand planerats med
         tanke på jägarna visat sig vara till nytta också för
         många andra grupper av användare. VFFI kommer
         att noggrant analysera erfarenheterna från denna säsong
         i samråd med viltmyndigheterna. Beslutet om en fortsättning
         och eventuell utveckling av tjänsten fattas efter detta.
      
      
      
      
         
         Helsingfors den 3 mars 2014
         
         Jord- och skogsbruksminister  Jari Koskinen