Valtion enemmistöomisteinen Posti Oyj on ilmoittanut korottavansa kirje-, lehti- ja markkinointipalveluidensa hintoja 1.4.2026 alkaen keskimäärin noin 10 prosenttia. Postipalvelujen hinnat ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana toistuvasti. Mediatoimijoiden mukaan korotukset ovat olleet usein vaikeasti ennakoitavia sekä ajoittuneet kesken sopimuskausien. Tämä heikentää erityisesti paikallislehtien, järjestölehtien ja muiden pienten kustantajien mahdollisuuksia suunnitella toimintaansa. 

Paikallislehdet ja järjestölehdet ovat monilla alueilla keskeisin ja usein ainoa säännöllinen paikallista tietoa välittävä media. Ne tukevat alueellista demokratiaa, kuntien ja hyvinvointialueiden viestintää, yritystoimintaa sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Harvaan asutuilla alueilla ja maaseudulla fyysisen lehden merkitys korostuu erityisesti ikääntyneelle väestölle sekä niille kansalaisille, joilla ei ole toimivia digitaalisia palveluyhteyksiä. 

Postin jakelukustannusten jatkuva nousu kohdistuu suhteellisesti raskaimmin juuri maaseudulla toimiviin lehtiin ja pieniin toimijoihin, joiden jakelumäärät ovat pienempiä, ja vaihtoehtoisia jakelukanavia käytännössä ei ole. Samalla Postin jakelupäivät ovat vähentyneet, mikä on heikentänyt palvelutasoa erityisesti maakunnissa. Kehitys uhkaa lisätä alueellista eriarvoisuutta tiedonsaannissa sekä heikentää maaseudun elinvoimaa ja yritysten toimintaedellytyksiä. 

Postilla on postilain mukainen yleispalveluvelvoite sekä merkittävä rooli koko maan kattavan jakeluverkon ylläpitäjänä. Fyysinen jakeluverkko on keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta ja poikkeusolojen viestintävalmiutta tilanteissa, joissa sähköinen viestintä ei ole käytettävissä tai toimii puutteellisesti. Näin ollen Postin toiminta ei ole pelkästään liiketoimintaa, vaan myös osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. 

Valtion omistajaohjauksen näkökulmasta on aiheellista kysyä, onko Postin hinnoittelupolitiikka ja palvelutason kehitys kaikilta osin linjassa sen yhteiskunnallisen tehtävän kanssa, joka valtionyhtiölle on asetettu. Erityisesti maaseudun ja maakuntien näkökulmasta kehitys herättää huolta palvelujen kohtuuhintaisuudesta ja saatavuudesta tulevaisuudessa.