Suomen korkeakoulujen vaihto-opintoihin lähtevien opiskelijoiden määrä on vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Huolestuttava kehitys ilmenee Opetushallituksen tilastoista, joiden mukaan vaihto-opintojen määrä oli laskussa jo ennen koronapandemiaa. Syitä vaihto-opintojen vähenemiseen ei ole tutkittu, mutta vaikuttavia tekijöitä voivat olla muun muassa kiristyneet opiskeluajat, yliopistojen rahoituksen painopisteet sekä laskenut opintoraha.  

Vaihto-opiskelulla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Opiskeluvaihto ulkomailla hyödyttää niin yksilöä, oppilaitosta kuin yhteiskuntaakin. Opiskelijalle se on mahdollisuus oppia uusia taitoja, kartuttaa kieliosaamista, rakentaa verkostoja, avartaa maailmankuvaa ja hyödyntää kotimaata laajempaa kurssitarjontaa. Korkeakoulujen näkökulmasta kansainvälinen yhteistyö tukee oman opetuksen kehittämistä sekä tulevaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Suomen yhteiskunnalle ja taloudelle opiskeluaikana kartutetut taidot, kokemus ja verkostot ovat luonnollisesti myös valtavan arvokkaita, vaikka hyötyjen tarkka mittaaminen haastavaa olisikin. Esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa ja vaikuttamisessa vaihtokokemuksien hyöty on ilmeinen. Maailmankuvan avartuminen on itsessään osa sivistystä ja sellaisenaan arvokasta. 

Vaihto-opintoihin suuntaavien opiskelijoiden määrä olisi näin ollen tärkeää saada jälleen kasvuun.