Valko-Venäjän ja Puolan rajalla oleva kriisi on kärjistynyt viime päivinä. Valko-Venäjän tarkoitus on aiheuttaa hajaannusta EU:n alueella, ja se käyttää hybridisodassa pakolaisia hyväkseen tarjoamalle näille väylää Eurooppaan. 

Puola suojelee EU:n ulkorajaa ja on lisännyt rajalle jo 12 000 sotilasta, ottanut käyttöön alueellisen hätätilan, rakentanut teräslanka-aidan ja hyväksynyt muurin rakentamisen. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kommentoi, että rajan suojeleminen on paitsi Puolan kansallisten etujen mukaista, niin siinä on koko EU:n vakaus ja turvallisuus pelissä. Myös esimerkiksi Saksan sisäministeri Horst Seehofer on vaatinut EU:lta toimia Puolan auttamiseksi rajatilanteen kanssa. 

Ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi medialle (IS 9.11.2021) , että varmasti myös Suomi kaipaisi esimerkiksi Frontexin kautta apua, mikäli pakolaisia alkaisi ilmestyä Suomen ja Venäjän väliselle rajalle. Frontex on luovuttanut Latvian, Liettuan ja Puolan käyttöön erilaista tekniikkaa, kuten droneja. 

Suomen ja Venäjän välinen raja on kuitenkin pitkä, eikä pelkästään tekninen rajavalvonta auttaisi, mikäli maahan pyrittäisiin samalla tavoin kuin tällä hetkellä Puolan rajoilla pyritään. Useista lähteistä on käynyt ilmi, että maahan pyrkivät pakolaiset käyttävät erilaisia työkaluja ja puita rikkoakseen rajalla olevan aidan. Maahan pyrkiminen on agressiivista ja osin aseellista. 

Haavisto ja sisäministeri Maria Ohisalo ovat molemmat myös antaneet käsityksen, ettei Suomi sulkisi rajojaan vastaavassa tilanteessa. Kommentit ovat huolestuttavia turvallisuuden kannalta, ja niillä ministerit altistavat Suomen vastaavalle hybridisodalle ja antavat sellaisen käsityksen, ettei Suomi olisi valmis puolustamaan rajojaan, vaikka siirtolaisvyöryä voidaan käyttää hybridisodan välineenä ja kyse on maan turvallisuudesta.