Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijämäärät ovat lisääntyneet merkittävästi kevään ja kesän 2020 aikana. Kävijämäärien merkittävä kasvu on tuonut myös uudenlaista painetta kansallispuistoverkoston laajentamiseksi. Useassa jo olemassa olevassa kansallispuistossa mietitään puistoalueiden suurentamista ja palveluiden lisäämistä, minkä lisäksi 5 aluetta on jättänyt esityksen uuden kansallispuiston perustamiseksi. Kansallispuistostatusta ovat hakeneet Evon retkeilyalue, Sallan alue, Posion Korouma, Porkkala sekä Punkaharju-Haavikon alue. Näistä, julkisuudessa olleiden tietojen mukaan, Punkaharju-Haavikon alue ei kuitenkaan täytä ympäristölain määrittämiä edellytyksiä kansallispuistolle.
Hämeessä, Lahden ja Hämeenlinnan puolivälissä sijaitseva Evon retkeilypuisto on jättänyt esityksen ympäristöministeriöön täysin uudenlaisen tiedekansallispuiston perustamisesta. Uusi tiedekansallispuisto kattaisi 6 200 hehtaaria ja tekisi siitä täten myös Etelä-Suomen suurimman metsäkansallispuiston. Lisäksi Evon retkeilyalue on kävijämäärältään ollut suosituin valtion retkeilyalue houkutellen monin kerroin enemmän ihmisiä kuin monet kansallispuistot.
Evon retkeilyalueen muuttaminen kansallispuistoksi vahvistaisi eteläisen Suomen ruuhkautunutta kansallispuistoverkostoa ja lisäisi samalla kansallispuistojen moninaisuutta. Tiedekansallispuisto olisi maailmankin mittaluokassa ainutlaatuinen konsepti, jossa ihmiset oppisivat esimerkiksi luonnon tieteellisestä tutkimuksesta. Kansallispuiston perustamista Evolle ovat tukeneet muun muassa yli 50 tutkijaa, Helsingin yliopisto, Suomen WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Museovirasto.
Luontoharrastuksen suosion noususta on hyötyä niin suomalaisten terveydelle kuin kansallispuistojen lähialueen taloudellekin. Prosessi kansallispuiston perustamiseksi on pitkä, minkä vuoksi olisikin äärimmäisen tärkeää, että päätökset uusista kansallispuistoista saataisiin nopeasti. Kiinnostus retkeilyä kohtaan tulee säilymään tulevaisuudessakin, jos pystymme kehittämään kansallispuistoverkostoa, parantamaan puistojen saavutettavuutta ja ylläpitämään palveluja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: