Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomen Palomiesliitto SPAL on tiedottanut 16.1.2018 ajavansa yhteistyössä Suomen ensihoitoliiton kanssa muutosta rikoslakiin, joka paremmin huomioisi ensihoidon työturvallisuuden. Viime vuonna sisäministeriö ohjeisti pelastuslaitoksia kartoittamaan ja hankkimaan henkilöstölle tarvittavat suojavarusteet, käytännössä kypärät ja suojaliivit. Syynä varautumiseen on viranomaisiin kohdistuneen väkivallan ja sen uhan lisääntyminen sekä Euroopassa että kotimaassa. Ohjeistus perustuu poliisin kanssa tehtyyn riskiarvioon, johon vaikutti mm. viime vuonna Turussa tapahtunut puukotus. Tarkkaa kuvaa ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta ei tiedetä, sillä lukuisten läheltä piti -tapausten epäillään jäävän raportoimatta.
Ensihoitajien tehtävän kannalta on ongelmallista, että rikoslaissa ei väkivallantekijälle langetettavan tuomion rangaistusasteikossa huomioida ensihoitotyötä. Oikeudet tuomitsevat ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan pahoinpitelyksi, josta pääasiassa rangaistaan sakoilla. Rikoslaissa säädetään myös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Virkamieheen kohdistuvasta väkivallasta tai sen uhasta rangaistaan lähtökohtaisesti vankeudella, mikäli virkamies käyttää tehtäväänsä hoitaessaan julkista valtaa.
Suomen oikeusjärjestelmässä on linjattu, ettei ensihoitotehtävissä ja ensivastetehtävissä käytetä julkista valtaa. Tulkinta on sama, vaikka ensihoitajana toimisi pelastuslaitoksen viranhaltija. Näin ollen ensihoitajan pahoinpitelijää ei voida tuomita virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Yleisen oikeustajun kannalta rikoslain rangaistusasteikossa oleva ero on ongelmallinen. Ensihoitajia kohtaan tehtyjen väkivallantekojen käsittely väkivaltaisena virkamiehen vastustamisena antaisi yhteiskunnassamme voimakkaamman viestin siitä, ettei väkivaltaa ensihoitajia kohtaan hyväksytä missään muodossa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: