Viimeksi julkaistu 27.11.2021 15.14

Kirjallinen kysymys KK 647/2018 vp 
Eeva-Johanna Eloranta sd 
 
Kirjallinen kysymys varovaisuusperiaatteesta 5G-teknologian yleistyessä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on profiloitunut langattoman teknologian kärkimaaksi maailmassa. Langaton teknologia innovaatioineen näyttäytyy yhteiskunnassamme keskeisenä, taloudellista kasvua tukevana kansantalouden veturina. Langaton teknologia on jo laajamittaisesti käytössä Suomessa. Mobiilidataa käytetään eniten maailmassa, ja sen käyttöä pyritään lisäämään. Kuluttajia pitäisi kuitenkin valtiovallan linjauksilla ohjata teknologian turvallisempiin käyttötapoihin. Vaihtoehtoja pitäisi myös olla tarjolla. Esimerkkeinä ovat kiinteä internet- ja puhelinyhteys.  

Varovaisuusperiaate eli ennaltavarautumisen periaate on kansainvälisesti tunnustettu riskienhallinnan periaate. Se on tärkeä prinsiippi EU:n ympäristöpolitiikassa, ja se mainitaan EU:n peruskirjassa. 

Varovaisuusperiaatetta on tarkoitus soveltaa riskin vähentämiseksi tilanteessa, jossa tieteellinen näyttö on vielä epävarmaa, mutta tiedeyhteisön keskuudessa on perusteltuja epäilyksiä haitoista. On syytä korostaa, että varovaisuusperiaatteen käyttöönotto ei edellytä kiistatonta näyttöä haitoista — silloinhan kyseessä ei olisi enää varovaisuusperiaate. Varovaisuusperiaatteen noudattamisella onkin terveyshaittoja ennalta ehkäisevä merkitys. 

Esimerkiksi Italia ja Sveitsi valistavat väestöä riskeistä. Italiassa tuomioistuin on määrännyt maan hallituksen käynnistämään kuluttajille suunnatun kampanjan, jossa tiedotetaan matkapuhelimien ja langattomien puhelimien terveysriskeistä. Kampanjan on määrä alkaa 16. heinäkuuta.  

Sveitsin säteilyturvakeskuksen asiantuntijaryhmä (BERENIS) kehottaa noudattamaan varovaisuusperiaatetta älylaitteiden käytössä. Sveitsin viranomaisen kannanotto perustuu kahteen laajaan eläinkokeeseen (NTP, Ramazzini), joissa nähtiin matkapuhelinsäteilyn aiheuttavan koe-eläimillä syöpää. Laadukkaassa, yli 10 vuotta kestäneessä NTP-tutkimuksessa todettiin koirasrotilla selvä syöpäriski sydämen alueen hermostoperäiseen pahanlaatuiseen kasvaimeen (maligniin schwannoomaan) sekä jonkin verran näyttöä aivokasvaimen (gliooma) ja lisämunuaiskasvaimen riskistä. Kyseiset kasvaintyypit ovat lähes vastaavia, joita epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty kännykän pitkäaikaiskäyttäjillä. 

https://www.bafu.admin.ch/bafu/en/home/topics/electrosmog/newsletter-of-the-swiss-expert-group-on-electromagnetic-fields-a.html?fbclid=IwAR0ut4SQZ0HU-GBZkj0bOFRr0G4fcbGngC4-uN8yYi-yWPFdyP1_R_smQnQ 

Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research Cancer) luokitteli vuonna 2011 radiotaajuiset verkot (30 kHz—300 GHz) mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi kategoriaan 2B. Luokitus perustuu pitkälti epidemiologisissa tutkimuksissa ja eläinkokeissa saatuun näyttöön.  

https://monographs.iarc.fr/wp-content/uploads/2018/06/mono102.pdf.  

Vuoden 2011 jälkeen on tullut lisää vahvistavaa näyttöä syöpäriskistä, joten osa asiantuntijoista katsoo, että IARC:n luokitusta olisi tiukennettava kategoriaan todennäköisesti karsinogeeninen (2A).  

http://www.protsv.fi/lfs/luennot/2017_1128_Leszczynski.pdf. 

Vuoden 2018 julkaisun mukaan radiotaajuiset kentät tulisi luokitella syöpää aiheuttaviksi kategoriaan 1. (Miller AB, et al. Cancer epidemiology update, following the 2011 IARC evaluation of radiofrequency electromagnetic fields (Monograph 102). Environ Res. 2018 Nov; 167: 673-683.

Viime aikoina monet maat ja asiantuntijat ovat reagoineet varovaisuusperiaatteen puolesta. Thaimaa on osoittanut WHO:lle pyynnön ottaa kantaa matkapuhelinantennien tuottaman säteilyn mahdollisesta syöpävaarallisuudesta.  

https://betweenrockandhardplace.wordpress.com/2018/11/13/thailands-request-to-the-who-to-clarify-whether-cell-tower-radiation-is-carcinogenic/?fbclid=IwAR0JN0tiUWWaXBioenBKh06tH4CeZTgN_XkRy8DTOSNB4NstsPDgd4FeK5o 

Vuonna 2018 laadittiin maailmanlaajuinen vetoomus Yhdistyneille kansakunnille, Maailman terveysjärjestö WHO:lle, Euroopan unionille, Euroopan neuvostolle ja kaikkien kansakuntien hallituksille. Suomen hallitus ei ole reagoinut pääministeri Juha Sipilän kautta hallitukselle osoitettuun vetoomukseen millään tavalla. Vetoomuksessa vaaditaan kiireellisiä toimia, jotta langatonta 5G-verkkoa ei otettaisi käyttöön. Nykyisin käytössä olevien langattomien verkkojen haittavaikutuksista on olemassa satoja vertaisarvioituja tutkimuksia.  

https://drive.google.com/file/d/19CbWmdGTnnW1iZ9pxlxq1ssAdYl3Eur3/view 

5G-vetoomuksessa tuodaan esille, että 5G:n käyttöönotto rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n laatimaa julistusta lasten oikeuksista. Julistuksessa sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapsille ja heidän hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon (artikla 3).  

https://www.5gspaceappeal.org/?fbclid=IwAR0gKJ51xQCJN_r1afFxTUAF8m3Z-v2sc6jWAfskOgz7BPqjI1Zn4d6gXMw 

Varovaisuusperiaatetta olisi noudatettava erityisesti lasten herkkyyden vuoksi. Tutkijat ovat löytäneet paljon älylaitteita käyttävien lasten aivoista poikkeamia, selviää laajan yhdysvaltalaistutkimuksen alustavista tuloksista. Kyse on Yhdysvaltain terveysviraston NIH:n raportista, joka koskee lähes 12 000:ta lasta. Yli seitsemän tuntia päivässä älylaitteiden parissa viettävillä yhdeksän- ja kymmenvuotiailla lapsilla näkyi aivokuvissa aivokuoren ennenaikaista ohenemista. Aivokuori on aivojen uloin kerros, joka prosessoi aisti-informaatiota.  

https://www.rt.com/usa/446130-screen-time-kids-study/?fbclid=IwAR3KgTnglkG_cZSCnE8F99AxTTF-CRlOLU97sdIqBzNbB0uEZUFkMiI8fQE 

700 nuorta koehenkilöä käsittävässä sveitsiläistutkimuksessa todettiin, että matkapuhelinsäteily voi merkittävästi heikentää aivojen suorituskykyä toistuvien altistusten myötä.  

https://www.swissinfo.ch/eng/hello_mobile-pho-ne-radiation-can-weaken-brain-performan-ce/44265924 

Euroopan parlamentin (2009) päätöksen mukaan matkapuhelintukiasemia ei tule asentaa vanhainkotien, koulujen eikä terveydenhoitolaitosten läheisyyteen. Nyt 5G-teknologia tuo mukanaan suuren määrän antenneja myös koulujen ja päiväkotien läheisyyteen, vaikka Euroopan parlamentti on erityisesti huolissaan lasten ja nuorten altistumisesta sähkömagneettisille kentille. Siksi Euroopan parlamentin jäsenet vaativat asukkaiden ja kuluttajien teknologian käytön tiukempaa sääntelyä ja suojelua.  

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?language=en&type=IM-PRESS&reference=20090401IPR53233  

Euroopan neuvosto suositteli vuonna 2011, että sen jäsenvaltioiden tulisi ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi radiotaajuiselta säteilyltä. Euroopan neuvoston mukaan kouluja ja päiväkoteja ei tule käyttää matkapuhelintukiasemina, ja näissä lasten oleskelupaikoissa mikroaaltosäteilyn taso olisi maksimissaan 1 mW/m2 (0,6 V/m). Lisäksi opettajille, vanhemmille ja lapsille tulisi järjestää tiedotuskampanjoita mikroaaltosäteilyn riskeistä. Euroopan neuvosto pitää tärkeänä, että kouluissa ja luokkahuoneissa käytetään langallista Internet-yhteyttä ja matkapuhelimien käyttö on tiukasti säädelty koulun tiloissa. Euroopan neuvosto suosittaa voimakkaasti ALARA (as low as reasonably achievable, niin alhainen [säteilytaso] kuin kohtuudella saavutettavissa) -periaatteen soveltamista, jossa suositellaan varovaisuusperiaatetta erityisesti herkille ryhmille, kuten lapsille ja nuorille. 

http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17994 

Suomessa viranomaiset vetoavat ionisoimattoman säteilyn raja-arvoihin varovaisuusperiaatteesta puhuttaessa. Nykyiset ionisoimattoman säteilyn raja-arvot huomioivat ainoastaan niin sanotun lyhytkestoisen lämpövaikutuksen altistuksen aikana, mutta eivät kumuloituvia ja biologisia vaikutuksia. Raja-arvopolitiikassaan varovaisuusperiaatetta noudattavista maista mainittakoon Sveitsi, Israel, Venäjä, Intia,  Italia, Puola,  Kiina,  Ukraina, Bulgaria,  Liettua  ja  yksittäisistä alueista Kanadan Toronto, Luxemburg, Belgian Vallonia ja Flanderi sekä Itävallan Salzburg. Näissä maissa/alueilla on huomattavasti alhaisemmat ionisoimattoman säteilyn raja-arvot kuin Suomessa. Aiemmin mainitut Italia ja Sveitsi suojelevat asukkaitaan myös 5G-teknologian tuottamalta säteilyltä huomattavasti Suomea paremmin, koska tiukemman lainsäädännön vuoksi antenneja ei ole mahdollista asentaa yhtä lähelle asuintaloja kuin Suomessa. 

http://apps.who.int/gho/data/node.main.EMFLIMITSPUBLICRADIOFREQUENCY?lang=en 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä 5G-teknologian yleistyessä, jotta varovaisuusperiaate toteutuu erityisesti koulujen ja päiväkotien ympäristössä? 
Helsingissä 14.2.2019 
Eeva-Johanna Eloranta sd