Viimeksi julkaistu 27.11.2021 17.25

Kirjallinen kysymys KK 649/2021 vp 
Atte Kaleva kok ym. 
 
Kirjallinen kysymys tyttöjen silpomiseen liittyvistä rikosprosesseista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on tuhansia pääosin maahanmuuttajataustaisia tyttöjä, jotka ovat vaarassa joutua tai jo joutuneet ympärileikkaukseksi kutsutun sukuelinten silpomisen uhreiksi. Suurin osa silpomisista tehdään Suomen ulkopuolella — esimerkiksi perheiden entisiin kotimaihin suuntautuvien lo-mien yhteydessä — lasten omien läheisten tahdosta tai myötävaikutuksella. Synnytyssairaaloissa terveydenhuoltohenkilökunta kohtaa säännöllisesti silvottuja nuoria äitejä.  

Silpominen kuuluu joidenkin kulttuurien perinteisiin, mutta uskonnollista pohjaa käytännöllä ei ole. Silpomisessa ei ole kyse hyödyllisestä toimenpiteestä, vaan oikeudettomasta väkivallasta, jolla aiheutetaan tytöille traumaattisen kokemuksen lisäksi monenlaisia osin äärimmäisen vakavia ja invalidisoivia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.  

Tyttöjen silpomista ei Suomessa ole erikseen kriminalisoitu, mutta tekona se täyttää yksiselitteisesti törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus sekä rikoslain tarkoittama törkeä rikos, josta on säädetty ankara rangaistus.  

Edellä sanotusta huolimatta Suomessa ei ole annettu yhtään silpomiseen liittyvää tuomiota. Tuomioiden puuttuminen selittyy sillä, ettei silpomisesta nosteta syytteitä. Syytteitä ei nosteta, koska esitutkinnoista ei saateta syyteharkintaan silpomiseen liittyviä tapauksia. Monilla viranomaistahoilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa toteamastaan silpomisesta tai sen epäilystä. Oikeusministeriön tietojen mukaan maassamme on vain yksi alioikeuteen edennyt tapaus, jossa syyte kuitenkin hylättiin näytön riittämättömyyden takia. Kuluvan syksyn aikana ministeriö selvitti asian tämänhetkistä tilaa, mutta ei saanut tietoa muista silpomiseen liittyvistä esitutkinnoista tai syytteistä. 

Asiaan on toistuvasti kiinnitetty huomiota myös eduskunnassa, mutta asiantila ei ole kohentunut. Suomi on epäonnistunut räikeästi tyttöjen ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja rikosoikeudellisen suojan turvaamisessa. Viranomaisemme ovat ummistaneet silmänsä epäkohdalta, vaikka olisivat tulleet silpomisesta tai sen uhasta tietoisiksi. Näin on rikottu virkavelvollisuuksia, mutta myös jätetty avuttomia lapsia alttiiksi törkeille rikoksille. Perustuslain mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa asettaa eriarvoiseen asemaan myöskään oikeussuojan saamisen suhteen. Jostain syystä tämä ei toteudu kaikkien suomalaisten tyttöjen kohdalla. Ummistaessaan silmänsä silpomiselta viranomaiset asiallisesti ottaen antavat hiljaisen hyväksyntänsä kammottavan perinteen jatkamiselle. Toisaalta lainvastaisia tekoja seuraavat rikosprosessit ja niistä saatavat tuomiot voisivat osaltaan välittää vahvan viestin siitä, ettei menettelyä maassamme hyväksytä.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin ministeri ja hänen hallinnonalansa aikovat ryhtyä, jotta kaikille tytöille taataan heille kuuluva oikeussuoja ja  
miten lainvastaisiin tyttöjen silpomisiin syyllistyneet tullaan jatkossa kattavasti saamaan lailliseen edesvastuuseen rikoksistaan? 
Helsingissä 18.11.2021 
Atte Kaleva kok 
 
Petteri Orpo kok 
 
Jukka Kopra kok 
 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
Elina Valtonen kok 
 
Timo Heinonen kok 
 
Heikki Autto kok 
 
Marko Kilpi kok 
 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
Arto Satonen kok 
 
Matias Marttinen kok 
 
Wille Rydman kok 
 
Heikki Vestman kok 
 
Ville Kaunisto kok 
 
Jari Kinnunen kok 
 
Kalle Jokinen kok 
 
Markku Eestilä kok 
 
Pia Kauma kok 
 
Janne Heikkinen kok 
 
Pauli Kiuru kok 
 
Ben Zyskowicz kok 
 
Paula Risikko kok 
 
Janne Sankelo kok 
 
Ruut Sjöblom kok 
 
Jussi Halla-aho ps 
 
Mikko Lundén ps 
 
Juha Mäenpää ps 
 
Jani Mäkelä ps 
 
Sari Tanus kd 
 
Sanna Antikainen ps 
 
Mauri Peltokangas ps 
 
Veikko Vallin ps