EU:n valtiovarainministerit päättivät tiistaina 7.12.2021 talous- ja rahoitusasioiden neuvoston Ecofinin kokouksessa, että unionin jäsenmaat voivat ottaa käyttöön 0—5 prosentin verokannan kulttuurin kannalta tärkeissä tuotteissa ja palveluissa, kuten sanoma- ja aikakauslehdissä sekä kirjoissa. 

Suomi luopui lehtitilauksia koskevasta nollaverokannasta vuonna 2012. Viime vuodet sanoma- ja aikakauslehtien sekä kirjojen arvonlisävero on ollut 10 prosenttia. Nollaverokannasta luopuminen ja arvonlisäveron korottaminen ovat esimerkiksi Medialiiton mukaan kaksinkertaistaneet lehtien levikkien laskuvauhdin ja heikentäneet huomattavasti kotimaisen media-alan kykyä selvitä digitalisaation murroksesta. 

Hiljattain julkaistun kansallisen lukutaitostrategian tavoite on tehdä Suomesta maailman monilukutaitoisin maa vuoteen 2030 mennessä. Lukutaitostrategian tavoitteena on yhteiskunta, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän. Strategian tavoitteiden toteuttamiseksi lukemista olisi tärkeä tukea usein eri keinoin. Yksi näistä keinoista on lukemisen helpottaminen veroratkaisuiden kautta. 

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tukemaan sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään. Lehtien ja kirjojen nollaverokannan ottaminen käyttöön tukee kaikkia näitä tavoitteita. Kirjallisuus ja lehdet ovat tärkeitä sivistyksen ja demokratian ylläpitäjiä, ja niiden verotuksen alentaminen olisi selkeä viesti kirjallisuuden, journalismin ja lukemisen arvostuksesta.