Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vuoden ja kolmen kuukauden aikana seitsemäntoista vanginvartijaa on joutunut väkivallan kohteeksi Suomessa. Kahdeksan väkivallan kohteeksi joutuneista vartijoista työskentelee Suomen "kovimmaksi" vankilaksi luokitellussa Riihimäen vankilassa.
Myös väkivalta vankien välillä on lisääntynyt huomattavasti. Väkivallasta on tullut raaempaa, johdetumpaa, suunnitelmallisempaa ja teetettyä. Monessa tapauksessa uhri on hädin tuskin selvinnyt elossa.
Vanginvartijoihin ei ole koskaan aiemmin kohdistettu yhtä paljon suunnitelmallista väkivaltaa. Tästä huolimatta Rikosseuraamuslaitos valmisteli ja luovutti ministeriöön tänä vuonna uuden organisaatiorakenne-ehdotuksensa, jonka mukaan sillä ei ole jatkossa enää erikseen turvallisuusjohtajaa ja turvallisuusvastuualuetta.
Laki vaatii vankeinhoitoa pitämään vangit ja työnantajaa pitämään työntekijät turvassa väkivallalta. Vartijoita on mediassa haastateltujen vartijoiden mukaan laitoksessa aivan liian vähän, jotta tämä olisi mahdollista. Loppukeväästä Rise teki työvuorouudistuksen, joka ei jätä vartijoiden mukaan enää riittävästi lepoaikaa palautua jatkuvaa keskittymistä vaativasta työstä.
Työvoimapulasta kertoo myös se, että marraskuussa käyttöön otettava naisvankila Hämeenlinnassa ei pysty sijoittamaan laitokseen mitoitettua vankimäärää henkilökuntapulan vuoksi.
Jos järjestäytynyttä rikollisuutta ei kyetä torjumaan vankiloissa, se vahvistuu myös niiden ulkopuolella.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: