Susien aiheuttamista kotieläinvahingoista on uutisoitu liki viikoittain kesän ja alkusyksyn aikana. Sudet ovat hyökänneet monin paikoin lammaslaumojen kimppuun aiheuttaen myös mittavia taloudellisia tappioita kotieläintilallisille. Samalla susien ihmisarkuus on selvästi vähentynyt ja se herättää pelkoa. 

Suomen Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan Suomessa olisi 291—331 sutta ja 40—46 susilaumaa. Arvion voidaan katsoa olevan alakanttiin. Määrä on joka tapauksessa nousussa, ja susien kanta kasvaa noin 10 prosentin vauhtia, sillä kannanhoidollista metsästystä ei ole valitusprosessien ja korkeimman hallinto-oikeuden linjausten perusteella pystytty tekemään vuoden 2016 jälkeen. Vielä vuonna 2019 suotuisan suojelutason määräksi tavoiteltiin 25 laumaa. Myöskään poikkeusluvalla ei ole saatu metsästettyä häirikkösusia riittävästi. Vuonna 2022 annettiin 12 poikkeuslupaa, jotka johtivat vain kahden suden kaatamiseen. 

Kannanhoidollista metsästystä on hankaloittanut etenkin kansainvälisen asiantuntijaryhmän näkemys siitä, että Suomessa sudet kuuluvat kahteen erilliseen geneettiseen osapopulaatioon, joista toinen oleskelee lännessä ja toinen idässä. Näitä populaatioita tarkastellaan suojelun suhteen erikseen. Kuitenkin on perusteltua katsoa, että populaatiot sekoittuvat toisiinsa ja sudet ja susilaumat kulkevat idän ja lännen välillä. Läntiseen Suomeen susia houkuttelee laajat ravintovarat, esimerkiksi valkohäntäpeurat. 

Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan, että suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen ja taloudellisen kestokyvyn. Hallitusohjelmassa myös linjataan, että jo aloitettua työtä kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi eduskunnan päätösten mukaan on jatkettava.