Kohta kaksi vuotta on korona kurittanut Suomea, minkä takia maata on suljettu ja avattu ja taas suljettu vailla minkäänlaista johdonmukaisuutta tai ennakoitavuutta. Tästä ovat kärsineet esittävät taiteet, tapahtumat ja ennen kaikkea näillä aloilla toimivat freelancerit. Viimeisin koronasulku on vienyt esittävältä taiteelta noin 22 miljoonan euron tulot, ja freelancereiden menetykset ovat noin 17 miljoonaa euroa.
Koska hallituksen asettamista sulkutoimista on puuttunut ennakoitavuus ja johdonmukaisuus, se on tehnyt varautumisesta täysin mahdotonta. Tämä on lisännyt valtavasti lisätyötä ja varsinkin kustannuksia, kun esityksiä ja tapahtumia on siirretty tai peruutettu, sekä lippurahoja on palautettu asiakkaille. Samalla freelancer-esiintyjiltä ja tekniseltä henkilökunnalta ovat kalenterit tyhjentyneet työkeikoista, ja joillakin freelancereilla se on tarkoittanut parhaimmillaan ja samalla pahimmillaan sadankin työkeikan menetystä.
Hallituksen rajoitustoimet esittävälle taiteelle ja tapahtuma-alalle ovat olleet ylimitoitettuja, mutta rahallinen kompensointi on ollut pahasti alimitoitettua. Esimerkiksi VOS-teatterit eivät ole voineet hakea tukea näytelmäkirjailijoiden tai freelancereiden menetettyjen ansioiden korvaamiseen, vaan ne on pitänyt koronatukihakemuksessa rajata teatterin kuluista pois. Freelancerit ovat voineet hakea apurahaa Taiteen edistämiskeskukselta, joka ei ole kompensaatiota, vaan harkinnanvaraista ja hakemuksiin pohjautuvaa apurahaa. Haettavat summat ovat olleet välillä 3 000—6 000 euroa. Moni todellisessa hädässä oleva freelancer ei ole apurahaa saanut.
Nyt on aika korjata aiemmin tehtyjä virheitä. Taiteen edistämiskeskukselta tulee poistaa korona-apurahojen jako, koska sen järjestelmä ei ole tehty kompensoimaan tulonmenetyksiä. VOS-teattereiden koronatukihakemuksissa ei saa enää rajata freelancereita pois teattereiden perustoiminnasta ja koronatuet tulee saada riittävälle tasolle, jotta teatterit voivat koronatuella maksaa kor-vaukset perutuista esityksistä työllistämilleen freelancereille. Esittävän taiteen hätä on todella suuri. Siksi tarvitaan viimeinkin nopeita toimia tilanteen helpottamiseksi.
Kulttuuriala on kärsinyt kohtuuttomasti ja perusteettomasti, ja sen on loputtava. Esimerkiksi Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa elokuvateattereiden toiminta on kielletty. Tilanne elokuva-alalla on täysin kestämätön. Valmiiden elokuvien ensi-iltoja on jouduttu siirtämään useaan kertaan, ja odotetut tuotot jäävät saamatta, mikä taas hidastaa uusien tuotantojen käynnistymistä ja lisää alan työttömyyttä.
Ilman taide- ja kulttuurialan toimijoita meillä ei ole kulttuuria, jolloin meillä ei ole sivistystä eikä sivistysvaltiota eikä myöskään omaa identiteettiä.